Helsingin kaupunkistrategian plussat ja miinukset elinkeinoelämälle

Pormestari Daniel Sazonov nosti 26.6. pidetyssä julkistustilaisuudessa ja siihen liittyvässä tiedotteessa vahvasti esiin sen, että elinkeinopolitiikan yksi merkittävä painopiste on strategia. Strategiassa linjataan useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tehdä Helsingistä paras mahdollinen paikka kehittää uusia ideoita ja luoda kasvavaa liiketoimintaa. Ilahduttavaa on myös se, että strategia sisältää kaikki viittä painopistealuetta koskevia läpileikkaavia periaatteita, joita ovat kaupungin talous, ilmasto ja luonto, henkilöstö ja johtaminen, turvallisuus ja varautuminen sekä vaikuttamistyö ja kansainvälisyys. 

Helsingin uudet poliittiset päättäjät ansaitsevat kunniamaininnan siitä, että puristivat strategiaehdotuksen valmiiksi ripeässä aikataulussa, ilmeisesti jopa ennätysajassa. 

Helsingin kaupunkistrategia – Helsinki, josta voimme olla ylpeä – on valtuustokauden 2025–2029 keskeinen linjapaperi, joka ohjaa kaupungin toimintaa, päätöksentekoa, taloutta ja investointeja. Strategia etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Strategian toimeenpano tapahtuu kaupungin vuosittaisessa talousarviossa ja toimenpideohjelmissa.  

Strategian painopisteet on otsikoitu viiden teeman alle:

1) Viihtyisät ja yhteisölliset naapurustot
2) Helsingissä jokainen voi hyvin
3) Sujuva arki ja toimivat palvelut
4) Luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys sekä
5) Elämää, elinvoimaa, osaamista ja kasvua. Strategialuonnos löytyy täältä. 

Mitä mahdollisuuksia Helsingin strategia tarjoaa yrityksille? Käydään läpi plussia ja miinuksia.

Plussat: 

• Keskustan elinvoiman parantaminen on vahvasti tunnistettu tavoite. ”Keskustan elinvoima syntyy ihmisistä, yrityksistä, elämyksistä ja siitä, että tapahtuu. Lisäämme keskustassa käyvien ja asioivien ihmisten määrää. Kasvatamme mahdollisuuksia asua keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Tähtäämme keskusta-alueella sijaitsevien työpaikkojen ja matkailijoiden määrän kasvuun. Tässä onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kaikkien keskustassa toimivien tahojen kanssa”. Elinkeinoelämä on tästä kirjauksesta hyvin tyytyväinen, ja valmis tekemään asian eteen yhteistyössä parhaansa, jotta ydinkeskustan elinvoima saadaan yhdessä nousuun.  

• Huoltotunnelin hyödyntäminen on hyvin nostettu esiin, tavoitteena mahdollistaa pääsy maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Huoltotunnelin käytöllä voidaan sekä saada käyttöön jo tehdyt investoinnit että vapauttaa maanpäällistä tilaan muuhun käyttöön sekä luoda kokonaan uutta toimivaa kaupunkiympäristöä yrityksille, asukkaille, kävijöille ja logistiikalle ja huoltoliikenteelle.  

• Yritysalueista, erityisesti Pitäjänmäki, Herttoniemi ja Vallila, todetaan, että niissä yhdistyvät kaupallisen, teollisen ja kulttuuritoiminnan tarpeet sekä mahdollisuus asuntorakentamiseen.  

• Liikkumisen kokonaisuus on tasapainoinen. Strategia tunnistaa eri kulkumuotojen roolin: pyöräilyn ja kävelyn edistämisen rinnalla myös autoilun kohtuulliset edellytykset luvataan turvata.  

• Työmaiden haittojen vähentämiseksi esitetään konkreettisia keinoja, kuten jaksotus ja urakoiden kannustemallit. 

• Asuntotuotanto ja täydennysrakentaminen etenevät. Tonttipolitiikan ja käyttötarkoitusten muutosten joustavoittaminen ovat keskeisiä parannuksia. Poikkeamien mahdollistaminen ja pienemmissä kokonaisuuksissa rakentamisen edistäminen tukevat nopeaa reagointia muuttuvaan tilanteeseen. 

• Strategia mahdollistaa tilojen väliaikaiskäytön ja tapahtuma-areenoiden kehittämisen, mikä tukee elävää kaupunkikulttuuria ja luo mahdollisuuksia alueelliseen elinvoimaan. 

• Sähköistymisen ja puhtaan liikenteen edistäminen selkeästi mukana. Latausverkoston rakentaminen yhdessä yksityisten kanssa on vahvasti linjattu. Myös mahdollisuus pienydinvoimaan mainitaan varautumisena tulevaisuuteen. 

• Uudelle ajattelulle ja kokeiluille antaa pontta innovaatiorahaston kehittäminen laajemmin kasvu- ja elinvoimainvestointeja mahdollistavaksi rahastoksi, joka kokoa kasvatetaan.  

• Helsingin tavoite lisätä suurten kaupunkien painoarvoa kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa on tärkeä linjaus. Helsingin lupaus toimia aktiivisena suurten kaupunkien yhteisen äänen vahvistajana palvelee myös koko Suomen kilpailukykyä ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia luoda kannattavaa liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.         

Kehittämiskohteita ja strategiassa toteutuksen yhteydessä mietittävää:  

• Helsinki, josta voimme olla ylpeitä -strategiaesityksessä on paljon yrityksille, työllisyydelle ja elinvoimalle lupaavia avauksia. Erinomainenkaan strategia ei vielä yksin riitä – onnistuminen riippuu kyvystä jalkauttaa tavoitteet käytännön toimiksi. Toivottavasti jatkotyöskentelyssä strategian tueksi löydetään selkeitä ja yksiselitteisiä mittareita, joiden avulla onnistumista voidaan seurata niin kaupungin sisällä kuin yhdessä elinkeinoelämän ja sidosryhmien kanssa.
  
  Esimerkiksi seuraavat mittarit voisivat konkretisoida ja ohjata tavoitteiden toteutumista:  
  – Yritysten lukumäärän, yrityskannan ja työpaikkojen kasvutahti Helsingissä
  – Startup-yritysten määrä ja niiden saamat yksityiset rahoitukset
  – Ydinkeskustan elinvoimaindeksi
  – Ulkomaisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista mittaavat asiakastyytyväisyysindeksit
  – Uusien ulkomaisten investointien lukumäärä ja arvo
  – Helsingissä sijaitsevien pääkonttoreiden määrä ja muualta siirtyneiden organisaatioiden lukumäärä
  – Suurtapahtumien ja kongressien määrä ja taloudellinen vaikutus
  – Matkailijamäärien kasvu ja yöpymisten määrä
  – Yritysten TKI-investointien kehitys

• Iso puute on se, että strategiassa ei juuri käsitellä Helsingin roolia osana Helsingin seutua, metropolialuetta tai Suomen talousveturina. Toivottavasti seudullisia ja koko Helsingin seudun yhteistä työssäkäyntialuetta koskevia linjauksia ja ratkaisuja voidaan edistää päättäväisesti strategiasta riippumatta. Tärkeitä seudullisia asioita ovat esimerkiksi julkisten työnantajapalveluiden tuottaminen, teollisuuden edistäminen, liikenneyhteydet, työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto, kiertotalous ja TKI-toiminnan vauhdittaminen sekä matkailu- ja tapahtumat. 

• Helsingille ja koko maan kilpailukyvylle tärkeitä Tallinnan tunnelia, Lentorataa, kaupunki-ilmailun kehittämistä ja keskeisiä logistisia yhteyksiä ei strategiassa mainita.  

• Raskaan liikenteen tarpeisiin strategia ei tuo ratkaisua. Esimerkiksi raskaan liikenteen palvelualueet ja Östersundomin kehittäminen logistiikalle eivät saa huomiota.  

• Teollisuusalueiden kehittäminen ansaitsisi pitkän aikavälin seudullisen suunnitelman, jolla Uudenmaan teollisuuden jalostusarvoa ja vientimahdollisuuksia voitaisiin saada uudelle tasolle.   

• Ulkomaalaisten osaajien houkuttelun ja asettautumisen olennaisuus on hyvin ohjelmassa nostettu esille. Yrityksille on tärkeää, että työperäiseen maahanmuuttoon palvelut kehittyvät. Työnantajapalveluita olisi hyödyllistä ja resurssiviisasta keskittää jo olemassa olevaan International House Helsinki -palveluun, josta on mahdollisuus luoda seudullisessa ja valtiollisessa yhteistyössä Suomen paras työperäiseen maahanmuuttoon keskittyvä yrityspalvelu.        

• Työllisyyspalvelut siirtyivät kunnille vuoden 2025 alusta. Työnantajien kannalta olennaista on, että osaavia työntekijöitä ja siihen liittyviä julkisia palveluita on saatavilla nopeasti, joustavasti ja yhdeltä luukulta työllisyysalueesta riippumatta. Helsingin kaupungilla seudun suurimpana työllisyysalueena on sen edistämisessä merkittävä rooli.  

• Strategiassa ei erikseen mainita kaupan alan sijaintiin liittyviä kysymyksiä, mutta toivottavasti tästä huolimatta Helsingin kaupunki pyrkii kaupan sijainnin ohjauksen vähentämiseen ja kilpailun edistämiseen luopumalla kaupan laatuun perustuvasta ohjauksesta ja kaavoittamalla riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja eri kokoluokan yksiköille, myös keskustoihin.