Helsingin seudulle tarvitaan lisää digiosaajia

Alan osaajien määrä on kuitenkin nopeasti osoittautunut pullonkaulaksi. Pula digiosaajista rajoittaa yhä selvemmin yritystoiminnan kehittämistä. Kauppakamarin maaliskuussa julkistamaan kyselyyn vastanneista yrityksistä joka kolmas ilmoitti, että ICT-alan työntekijöistä on pulaa. Aivan erityisesti pula näkyy konsulttiyrityksissä, mikä tarkoittaa, että se koskettaa laajaa joukkoa näiden asiakkaiden kehittämishankkeita.

Tietotekniikan koulutusta pitäisikin nopeasti voimistaa. Tämä ei tarkoita pelkän tietotekniikan alan koulutusta vaan alan osaamisen tuomista kaiken koulutuksen sisään niin, että kaikilta aloilta valmistuvat uudet osaajat hallitsevat myös ICT alan tietoja ja osaavat soveltaa teknologiaa liiketoiminnan kehittämiseen.

Aivan erityinen potentiaali on naisten joukossa, sillä tietotekniikan opiskelijoista valtaosa on edelleen miehiä.

Tämä tuntuu koskettavan erityisesti ohjelmistokehitykseen suuntautuneita opiskelijoita. Hyviä aloitteita asian kohentamiseksi on tehty- yhtenä esimerkkinä Teknologiateollisuus ry:n koordinoima Women in Tech -hanke, jonka tavoitteena on innostaa lisää naisia opiskelemaan tekniikan alaa.

Koulutukseen panostaminen ei yksin riitä lisäämään digiosaajien tarjontaa, koska sen tulokset näkyvät työmarkkinoilla viiveellä. Nopeat täsmä- tai muuntokoulutukset oppilaitoksissa työn ohella ja yrityksissä täydentävät digiosaajien joukkoa. Meidän on lisäksi houkuteltava alan osaajia muuttamaan Suomeen muista maista. Suomen ja Helsingin seudun markkinoinnissa kannattaakin hyödyntää startupien ympärille syntynyttä liikehdintää.

Digitalisaation edistämisellä on suuri painoarvo myös julkisten palveluiden kehittämisessä. Helsingin seudun tulisi olla julkisten palveluiden kehittämisessä edelläkävijä, sillä tänne on keskittynyt merkittävästi alan tutkimuksen, koulutuksen ja palveluiden osaamista. Monet julkisen sektorin toimijat ovat heränneet palveluiden kehittämiseen varsin myöhään. Onneksi monissa vuosi sitten hyväksytyissä kuntastrategioissa on tunnistettu palveluiden digitalisoinnin aikaansaamat mittavat tuottavuushyödyt. Nyt on strategian toteutusprojektien aika eli ajatuksista tekoihin.

Myös terveyspalveluiden tehokkuutta voidaan merkittävästi nostaa digitalisaation avulla. Sote-uudistuksen toimeenpanossa tiedon käsittelyn tehostamisella tulisi olla hyvin keskeinen rooli. Terveystietojen hyödyntäminen terveyden edistämisessä sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä, sähköinen diagnosointi ja erilaiset etähoitoratkaisut ovat esimerkkejä palveluista, joiden avulla tuottavuutta saadaan nostetuksi. Terveystietovarantojen hyödyntäminen julkisen sektorin ja yritysten toimintamallien kehittämisessä avaa niin ikään laajoja mahdollisuuksia alan kehittämiseen.

Pääkirjoitus on lyhennelmä Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtajan Anni Vepsäläisen puheesta kauppakamarin kevätkokouksessa 2.5.2018.