fiiliskuva

Helsingin seudulle tarvitaan lisää digiosaajia

Helsingin seutu on viime vuosina hankkinut kansainvälistä mainetta digiosaamisen keskittymänä. Kansainväliset pääomasijoittajat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta uusia digipalveluita kehittäviin yrityksiin. Alan startupit, niiden keskittymät kuten Maria 01 Helsinki ja tapahtumat etunenässä Slush ovat lisänneet Helsingin kansainvälistä tunnettuutta, mistä ovat hyötyneet kaikki seudun yritykset.

Alan osaajien määrä on kuitenkin nopeasti osoittautunut pullonkaulaksi. Pula digiosaajista rajoittaa yhä selvemmin yritystoiminnan kehittämistä. Kauppakamarin maaliskuussa julkistamaan kyselyyn vastanneista yrityksistä joka kolmas ilmoitti, että ICT-alan työntekijöistä on pulaa. Aivan erityisesti pula näkyy konsulttiyrityksissä, mikä tarkoittaa, että se koskettaa laajaa joukkoa näiden asiakkaiden kehittämishankkeita.

Tietotekniikan koulutusta pitäisikin nopeasti voimistaa. Tämä ei tarkoita pelkän tietotekniikan alan koulutusta vaan alan osaamisen tuomista kaiken koulutuksen sisään niin, että kaikilta aloilta valmistuvat uudet osaajat hallitsevat myös ICT alan tietoja ja osaavat soveltaa teknologiaa liiketoiminnan kehittämiseen.

Aivan erityinen potentiaali on naisten joukossa, sillä tietotekniikan opiskelijoista valtaosa on edelleen miehiä.

Tämä tuntuu koskettavan erityisesti ohjelmistokehitykseen suuntautuneita opiskelijoita. Hyviä aloitteita asian kohentamiseksi on tehty- yhtenä esimerkkinä Teknologiateollisuus ry:n koordinoima Women in Tech -hanke, jonka tavoitteena on innostaa lisää naisia opiskelemaan tekniikan alaa.

Koulutukseen panostaminen ei yksin riitä lisäämään digiosaajien tarjontaa, koska sen tulokset näkyvät työmarkkinoilla viiveellä. Nopeat täsmä- tai muuntokoulutukset oppilaitoksissa työn ohella ja yrityksissä täydentävät digiosaajien joukkoa. Meidän on lisäksi houkuteltava alan osaajia muuttamaan Suomeen muista maista. Suomen ja Helsingin seudun markkinoinnissa kannattaakin hyödyntää startupien ympärille syntynyttä liikehdintää.

Digitalisaation edistämisellä on suuri painoarvo myös julkisten palveluiden kehittämisessä. Helsingin seudun tulisi olla julkisten palveluiden kehittämisessä edelläkävijä, sillä tänne on keskittynyt merkittävästi alan tutkimuksen, koulutuksen ja palveluiden osaamista. Monet julkisen sektorin toimijat ovat heränneet palveluiden kehittämiseen varsin myöhään. Onneksi monissa vuosi sitten hyväksytyissä kuntastrategioissa on tunnistettu palveluiden digitalisoinnin aikaansaamat mittavat tuottavuushyödyt. Nyt on strategian toteutusprojektien aika eli ajatuksista tekoihin.

Myös terveyspalveluiden tehokkuutta voidaan merkittävästi nostaa digitalisaation avulla. Sote-uudistuksen toimeenpanossa tiedon käsittelyn tehostamisella tulisi olla hyvin keskeinen rooli. Terveystietojen hyödyntäminen terveyden edistämisessä sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä, sähköinen diagnosointi ja erilaiset etähoitoratkaisut ovat esimerkkejä palveluista, joiden avulla tuottavuutta saadaan nostetuksi. Terveystietovarantojen hyödyntäminen julkisen sektorin ja yritysten toimintamallien kehittämisessä avaa niin ikään laajoja mahdollisuuksia alan kehittämiseen.

Pääkirjoitus on lyhennelmä Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtajan Anni Vepsäläisen puheesta kauppakamarin kevätkokouksessa 2.5.2018.

Lue myös

Kaisantunneli on Vuoden katutyömaa

Arviointiraadin mukaan Kaisantunneli on siisti ja johdonmukainen työmaa, jolla on helppo liikkua haastavasta ympäristöstä huolimatta. ”Opasteisiin ja...

Helsingin ydinkeskustan tulisi olla saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla

Helsingin ydinkeskustan elinvoimaa ei paranneta pikaliimatempuilla.

Visio 2050 julki: Helsingin seudusta Itämeren ykkösalue

Kattava kasvuvisio viidessä kuukaudessa ja kaupan päälle vielä lista konkreettisia toimia, joiden myötä tavoitteista voisi tulla myös...