Helsingin seudun visio 2050: Työvoimaa, vetovoimaa, pitovoimaa

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarisen mukaan hallitusohjelmaan on palautettava metropolipolitiikka. ”Kirjasimme Helsingin seudun visioon tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla vastaamme Uudellamaalla – ja sen myötä koko Suomessa – mahdollisimman kestävästi valtaviin globaaleihin muutoksiin”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen ja muistuttaa: ”Uudellamaalla tehdään yli puolet Suomen TKI-panostuksista, ja alue vastaa noin 40 prosentista Suomen verotuloja. Koko Suomen menestyminen on kiinni Uudenmaan menestyksestä.”

Osaavasta työvoimasta kova kilpailu pohjoismaisten metropolialueiden kesken

Kauppakamarin visiossa tavoitteet ja toimet on jaoteltu neljään kategoriaan, joista tärkeimpänä on varmistaa osaavan työvoiman riittävyys. Pakarinen korostaa, että työvoiman saannissa ulkomainen muuttovoitto on ratkaiseva tekijä.

”Koulutukseen satsaamisen, syrjäytymisen ehkäisemisen ja työurien pidentämisen lisäksi oleellista on, kuinka saamme vieraskielisten työllisyysasteen muun väestön tasolle ja tänne muualta tulleet korkeakouluopiskelijat jäämään Suomeen työskentelemään. He ovat jo maassa, joten on helpompaa ja kannattavampaa saada heidät jäämään ja sitoutumaan työvoimaksi ja rakentamaan yritystemme kansainvälistä menestystä kuin pelkästään etsiä hakuammunnalla uusia kandidaatteja maailmalta. Täällä korkeakouluissa opiskeleville ulkomaalaisille ja työn perässä maahan muuttaville pitää järjestää ns. VIP-kaista viisumibyrokratian sijasta. Heille tulee mahdollistaa peruspalvelut nykyistä helpommin. Erilaiset hallintorajat tulee häivyttää ja työperäisen maahanmuuton oleskelulupa-asiat siirtää TEM:n hallinnonalalle.”

Pitovoimaan panostuksia uudella otteella

Maankäyttö, asuminen, julkisen liikenteen toimiminen myös yöaikaan ja logistiikka yleisesti ovat myös toimenpidelistalla selkein parannusehdotuksin. Suomi on logistiikan kannalta saari, joten liikenteen infraan on panostettava rohkeasti maalla, merellä ja ilmassa. ”Helsingin seudusta on mahdollista tehdä Itämeren alueen toimivin, vetovoimaisin metropoli, niin työvoiman kuin sijoittajien kannalta. Se vaatinee kuntayhdistymisiä, mutta jo sitä ennen on muutettava ajattelua: sen sijaan, että taisteltaisiin, mihin kuntaan kansainvälisesti merkittävä yritys asettuu, on nähtävä laajemmin koko seudulle koituva hyöty”, Pakarinen painottaa.

Hän muistuttaa, että Helsingin seutu ei loista vertailuluvuissa muihin pohjoismaisiin metropoleihin, mitä tulee työllisyysasteeseen, korkea-asteen koulutuksen suorittaneisiin tai TKI-menoihin. ”Kehitettävää meillä on erityisesti tuottavuudessa ja innovaatiokyvykkyydessä ja niihin oleellisesti liittyvässä nettomaahanmuutossa. Helsingin seutu on vertailluista alueista ainoa, missä asukaskohtainen bruttokansantuote on laskenut 2010-luvulla. Helsingin seutu on maailman 20 parhaan kaupunkiseudun joukossa nousevien startup-ekosysteemien listalla, mutta työvoima ja sen tarve eivät kohtaa: koulutetun työvoiman saatavuudessa olemme aivan hännänhuippuna.”

Ilman koulutettuja osaajia ei synny yritysten menestystarinoita. ”Tarvitsemme lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja Uudellemaalle. Osaajataseemme on heikentynyt siten, että tänne tulee vähemmän koulutettua väkeä ja lähtee pois enemmän koulutettua väkeä. Kun saamme tänne koulutettua väkeä, on huolehdittava pitovoimasta. Ehdotammekin, että vuonna 2025 englannin kielestä tulisi kolmas virallinen kieli Helsingin seudulla”, Pakarinen lisää.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Julkaistu Kauppalehti Option Menestyksen tekijät liitteessä.

Verkkojulkaisu GSD Nordic:
Helsingin seudun visio 2050: Työvoimaa, vetovoimaa, pitovoimaa | GSD Nordic Artikkelit