Helsingin ydinkeskusta tarvitsee suunnanmuutoksen – nyt

Vuoden 2024 mobiilidataan perustuva elinvoimaindeksi osoittaa, että kävijämäärät eivät ole palautumassa; ne ovat jopa vähentyneet vuodesta 2023. Kehitys poikkeaa selvästi muista Pohjoismaiden pääkaupungeista kuten Tukholmasta, Oslosta ja Kööpenhaminasta, joissa pandemian jälkeinen toipuminen on ollut merkittävästi vahvempaa.

Kehitystä ei voi johtaa ilman johtajuutta

Yritysten näkökulmasta kaupungin linjaukset ovat olleet hajanaisia ja painottuneet yksittäisiin toimenpiteisiin, usein erityisesti liikennejärjestelyihin, joiden vaikutukset ovat pakottaneet yritykset sopeutumaan ilman todellista vaikutusmahdollisuutta. Vaikka hyvää työtä on tehty esimerkiksi valtuustokaudelle asetetussa Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmässä (HELY), liian usein elinkeinoelämän toimijat kokevat, ettei sen ääntä ole kuultu riittävästi.

Yrityksille on ratkaisevaa, että keskustan kehittämisen strategiset linjaukset ulottuvat vähintään kahdelle valtuustokaudelle, ja että toimintaympäristön ennustettavuus paranee.

Esimerkkejä strategisesta epäröinnistä ovat keskustatunnelin, eli myöhemmän maanalaisen kokoojakadun, hautaaminen vuonna 2019 ennen lopullisia johtopäätöksiä sekä Länsisataman tunnelivaihtoehtojen käsittely, jossa esillä on ollut myös koko hankkeen tarpeellisuuden kyseenalaistaminen. Esplanadin laajennetun kävelykatukokeilun hätäinen käynnistäminen kesällä 2023 ilman kunnollista vuoropuhelua toimijoiden kanssa oli osoitus toimintatavasta, jota ei tulisi toistaa.

Yrityksille on ratkaisevaa, että keskustan kehittämisen strategiset linjaukset ulottuvat vähintään kahdelle valtuustokaudelle, ja että toimintaympäristön ennustettavuus paranee. Kaupungin roolia tulee vahvistaa mahdollistajana, ei rajoittajana.

Helsingillä on kaikki edellytykset onnistua – kunhan emme jää odottamaan

Vaikka lähtötilanne on haastava, ydinkeskustalla on kaikki mahdollisuudet loistavaan tulevaisuuteen. Helsingin keskustaympäristö on ainutlaatuinen ja täynnä mahdollisuuksia, jotka on lunastettava yhteistyössä kaupungin päättäjien, elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa.

Tulevien vuosien suuret liikenne- ja infrastruktuuri-investoinnit, kuten Makasiinirannan kehittäminen, Länsisataman ja Länsi-Helsingin pikaraitiotiet, Elielinaukion uudistus ja Arkkitehtuuri- ja design-museon rakentaminen tarjoavat mahdollisuuden uudistumiseen. Niiden rinnalla on kuitenkin varmistettava, ettei keskustan elinvoima hiivu ennen hankkeiden valmistumista.

Ydinkeskustalle on luotava kunnianhimoiset ja ennakoitavat kehykset ja tavoitteet, jotka ulottuvat ainakin 2040-luvulle saakka.

Yhteinen suunta on jo tunnistettu – nyt on toimeenpanon aika

Alkuvuodesta 2025 valmistuneet kaksi selvitystä – kaupungin käynnistämä Ydinkeskustan elinvoimateot ja HELY-ryhmän Yhteinen tahtotila – muodostavat vahvan perustan kehittämiselle.

Niistä voidaan tiivistää kuusi keskeistä johtopäätöstä:

• Elinkeinoelämän ja viranhaltijoiden jaettu tilannekuva tarjoaa perustan yhteisille ratkaisuille.
• Elinvoimaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, eri tekijöiden keskinäiset riippuvuudet tunnistaen.
• Keskustaan saapuvien määrä on keskeinen ja mitattava elinvoiman mittari.
• Keskustan on tarjottava jotakin ainutlaatuista verrattuna muihin keskuksiin tai ostoskeskuksiin.
• Elinvoiman kehittäminen vaatii selkeää johtajuutta – tällä hetkellä kokonaisuutta ei johda kukaan tai mikään taho.
• Ydinkeskustan elinvoima on tärkeää määritellä yhteisesti: mitä sillä tarkoitetaan, miten sitä mitataan ja millä mittareilla tavoitteiden toteutumista arvioidaan luotettavasti ja tietoon perustuen

Yhteinen tilannekuva ei yksin riitä – tarvitaan rohkeita päätöksiä

Elinvoimateot -konsulttiselvityksessä tunnistettiin seitsemän ratkaistavaa ongelmaa. Näitä olivat muun muassa ydinkeskustan kaupallisen merkityksen heikkeneminen, kävijämäärien väheneminen, heikko imago ja johtamisen puute. Niiden ratkaisemiseksi Helsingin kaupungille ehdotettiin muun muassa:

• Elinvoiman strategista priorisointia kaupungin toiminnassa
• Julkisten tilojen ja palvelutarjonnan kehittämistä
• Monipuolista toiminnallista rakennetta ja lisää asukkaita keskustaan
• Saavutettavuuden parantamista
• Tarve uudistaa operatiivista johtamista  

HELY-ryhmä tunnisti viisi painopistettä:

• Keskusta on työpaikkojen ja yritysten keskittymä (10 000 uutta työpaikkaa)
• Asumisen vahvistaminen (10 000 uutta asukasta)
• Kohtaamisten ja elämysten lisääminen
• Vaivaton saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla
• Yhdessä tekemisen vahvistaminen

Näiden alle määriteltiin konkreettisia tavoitteita ja mittareita, kuten toimitilojen käyttöasteen nousu, keskustaan saapumisen sujuvuus kaikilla kulkumuodoilla ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta.

Ydinkeskusta tarvitsee oman pääkonttorinsa

Elinkeinoelämä haluaa olla mukana rakentamassa ratkaisuja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä:

• Uudessa kaupunkistrategiassa tulee asettaa selkeät, mitattavat tavoitteet ydinkeskustan elinvoimalle yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
• Kaupungille perustetaan elinvoimatiimi johtamaan ydinkeskustan kehittämistä ja nimetään vastuuhenkilö.

Elinkeinoelämän ja kaupungin vuorovaikutusta tulee lisätä ja syventää.

• HELY 2.0: kaupungin ja ydinkeskustan keskeisten toimijoiden strateginen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on luottamuksen rakentaminen, yhteisen tilannekuvan ylläpito ja strategisten kysymysten käsittely. HELY 2.0 kokoaa yhteen Helsingin kaupungin keskeiset viranhaltijat ja elinkeinoelämän avaintoimijat, mukaan lukien kiinteistöalan, kaupan, matkailun, ravintola- ja tapahtuma-alan edustajat. Ryhmän toiminta perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen, avoimeen tiedonvaihtoon ja yhteisiin suosituksiin, joita voidaan hyödyntää kaupungin päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ryhmän roolia vahvistetaan siten, että se toimii strategisena neuvonantajana kaupungin virallisessa valmistelussa, ei vain keskustelufoorumina.

• Operatiivinen elinvoimaorganisaatio perustetaan tukemaan käytännön kehittämistyötä, aktivoimaan yritysyhteistyötä ja vastaamaan ydinkeskustan elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden koordinoinnista. Sen tehtäviä olisi muun muassa: tuottaa ja ylläpitää ajankohtaista elinvoimatietoa ja mittaristoa yhdessä kaupungin kanssa, koordinoida markkinointia ja alueellisia kampanjoita, toimia linkkinä yritysten ja kaupungin operatiivisten yksiköiden välillä,  aktivoida yrityksiä mukaan kehittämistoimiin sekä vastata viestinnästä, jolla parannetaan keskustan imagoa ja vetovoimaa.
  

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöorganisaatio voisi rakentua joko nykyisen Helsinki City Markkinointi ry:n ympärille tai tarvittaessa kokonaan uuden yhdistyksen tai osakeyhtiön ympärille. Organisaation toiminnan edellytys on, että se kokoaa jäsenikseen laajasti ydinkeskustan yrityksiä ja muita toimijoita. Sen resurssit koostuvat sekä yksityisestä rahoituksesta (jäsenmaksut, kumppanuudet) että kaupungin merkittävästä, vähintään 200 000 euron vuotuisesta panoksesta. Vahvasti verkottunut ja resursoitu organisaatio mahdollistaa ripeän reagoinnin, jatkuvan vuorovaikutuksen ja konkreettiset teot, joita tarvitaan keskustan elinvoiman vahvistamiseksi Tukholman City i Samverkanin esimerkin mukaisesti.