Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Lähtökohtana sopimusoikeudessa on sopimusten sitovuus. Sopimukset sitovat pitkälti myös muuttuneissa olosuhteissa. Jos alun perin valittu tapa toteuttaa sopimus käy mahdottomaksi, tulisi selvittää löytyykö muita tapoja. Osapuolten sopivan pankin joutuessa pakotteiden kohteeksi, tulisi selvittää jonkun muun pankin tai maksutavan käyttöä. Usein todetaan että ylivoimaisetkin esteet pitäisi (ainakin yrittää) voittaa.
Pakotteet voivat kuitenkin tehdä sopimuksen täyttämisen mahdottomaksi. Jos viejä valmistama tuote asetetaan EU:n asetuksella vientikieltoon Venäjälle, voi tilanne olla ylivoimainen este tai ns. liikavaikeus (hardship) täyttää sopimus. Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sopimusoikeudessa sopimuksen osapuolista riippumatonta, odottamatonta ja poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sopimuksenmukaisen suoritusvelvollisuuden täyttämisen siten, että tämän vaikutuksen torjuminen on osapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Sopimusosapuolen on tällaisessa tilanteessa mahdollista vapautua suoritusvelvollisuudestaan joko toistaiseksi tai pysyvästi esteen kestäessä pitkään. Nopealla aikataululla asetetut vientipakotteet voivat olla odottamaton ja poikkeuksellinen tapahtuma. Sen jälkeen kun pakotteet ovat olleet jo voimassa ja tehdään niiden aikana uusia kauppasopimuksia, ei pakotteita voi pitää enää odottamattomana ja poikkeuksellisena tapahtumana.
Kauppalain mukaan on myös mahdollisuus käyttää ns. pysäyttämisoikeutta. Pysäyttämisoikeudella tarkoitetaan sitä että osapuoli saa mahdollisuuden olla suorittamatta omaa sopimusvelvoitetta, kun hänellä on perusteltu syy olettaa ettei vastapuoli tule täyttämään omia velvoitteitaan. Näin voi käydä esimerkiksi ostajan taloudellisen tilanteen äkillisesti heikennyttyä. Pysäyttämisoikeuden käytöstä on ilmoitettava sopimuskumppanille ja toimitusta on jatkettava jos toinen osapuoli asettaa vakuuden sopimuksen täyttämisestä. Kauppapakotteiden käyttö voi aiheuttaa sellaisia olennaisia muutoksia sopimuspuolten asemaan että pysäyttämisoikeuden käyttö on mahdollista.
Usein sopimuksissa on valmiita force majeure-lausekkeita. Jos halutaan vedota ylivoimaiseen esteeseen onkin ensi tutkittava mitä niistä on sovittu osapuolten välillä. Sopimusvapauden puitteissa osapuolet voivat vapaasti sopia mitkä asiat voivat olla ylivoimaisia esteitä. Tehtäessä uusia kauppasopimuksia pakotteiden ollessa voimassa, olisikin tärkeää pohtia mitkä asiat jatkossa voivat olla ylivoimaisen esteen tilanteita. Onko tarpeen määritellä esimerkiksi alihankintaketjun ongelmat ylivoimaiseksi esteeksi?
Jos sopimuksessa ei ole force majeure-lauseketta, voidaan ylivoimaisen esteen tilannetta tulkita joko kansallisen tai kansainvälisen kauppalain pohjalta. Esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan sovelletaan kansainvälistä kauppalakia, ellei sitä ole sopimuksessa suljettu pois. Kansainvälisessä kauppalaissa on edellä kuvatun kaltainen ylivoimaisen esteen määritelmä.
Sillä taholla joka vetoaa ylivoimaiseen esteeseen on näyttövelvollisuus esteen olemassaolosta. Esteeseen vetoavan on myös välittömästi annettava ilmoitus esteestä sopimuspuolelle. Esteen lakattua, on sopimus täytettävä jos se ei ole jo lakannut. Usein force majeure-lausekkeissa osapuolille annetaan oikeus purkaa sopimus kun este on kestänyt määrätyn ajan.
Yleensä ylivoimaiseen esteeseen vetoaa toimittajaosapuoli (myyjä). Kansainvälinen kauppalaki ja uudemmat force majeure-lausekkeet (esim. ICC) lähtevät siitä että myös ostajalla voi olla ylivoimainen este.
Tapauskohtainen kysymys on se onko ylivoimaisen esteen tilanteessa yritysten välisessä kaupassa (b-b-kauppa) joko palautettava jo saatuja ennakkomaksuja tai onko toimittajalla oikeus veloittaa syntyneitä kustannuksia. Ennakkomaksut ovat vastiketta sopimussuoritukselle, joka väliaikaisesti estyy tai lopulta peruuntuu. Esimerkiksi ylivoimaisen esteen mallilausekkeita voisi tulkita niin että ylivoimaisen esteen aiheuttama epätasapaino tulee korvata eli sopimussuorituksia pitää palauttaa. Voi myös katsoa että jos toimittaja pitäisi saadut ennakkosuoritukset ilman että sille on syntynyt kustannuksia, saisi se perusteetonta etua maksajan kustannuksella. Samalla logiikalla voisi katsoa että jos toimittajalle on syntynyt kustannuksia jotka ovat hyödyttäneet asiakasta – esimerkiksi tehty markkinointia – olisi toimittajalla oikeus veloittaa näitä kustannuksia ylivoimaisen esteen tilanteessakin. Asiakashan on saanut jo vastiketta tilaukselleen.
(Päivitetty 8.3.) Kauppakamarilta pyydetään usein todistusta ylivoimaisesta esteestä. Kauppakamari voi tehdä todistuksen, jossa todetaan jonkun tilanteen olemassaolo – esimerkiksi tietyn tuotteen vientikielto Venäjälle kun kyseinen pakote ja tuote on ilmoitettu EU:n virallisessa lehdessä. Kauppakamari ei todistuksessa voi ratkaista sitä onko kyseessä ylivoimainen este – kuten tässä artikkelissa edellä todetaan, yrityksen pitäisi selvittää voidaanko este voittaa ja jos ei voida, ilmoittaa asiakkaalle että se katsoo kyseessä olevan ylivoimaisen esteen. Merkitystä on myös yrityksen ja sen asiakkaan välisen sopimuksen (ja force majeure-ehdon) tulkinnalla. Viime kädessä tuomioistuin joutuu päättämään onko kyseessä ylivoimainen este kyseisessä sopimussuhteessa.
Esimerkki pakotteiden alaisesta tuotteesta:
“We confirm that company´s X product Y (custom code) is subject to sanctions against Russia under section X of the EU Council Decision / Council Regulation in Official Journal of the European Union No xx.”