Ketteryys pelasti kaupan katastrofilta

Päivittäistavarakaupat ovat tehneet viime päivinä kaikkensa, jotta tuotteiden saatavuus on turvattu koronakriisin laukaisemasta kysyntäpiikistä huolimatta. Samaan aikaan on pystyttävä takaamaan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus.

– Näiden asioiden eteen teemme nyt ympäripyöreitä päiviä, Keskon K-Citymarketeista vastaava ketjujohtaja Ari Sääksmäki sanoo.

– Hamstrauksen aiheuttama kysyntäpiikki yllätti kaikki. Tätä aukkoa olemme nyt pyrkineet kuromaan umpeen yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa ja saamaan koko arvoketju tasapainoon, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen jatkaa.

Hänen mukaansa tuote- ja myymäläkohtaisia puutteita on edelleen, mutta pääsääntöisesti tyhjentyneet hyllyt on saatu jälleen täytettyä.

Organisaatio venyy uskomattomiin suorituksiin

Sääksmäki sanoo, että yhtä lailla logistiikalla, elintarviketeollisuudella ja alkutuotannolla on isoja haasteita pysyä mukana volyymien muutoksissa. Ketteryys ja nopea reagointikyky ovat nousseet keskiöön.

– Tilanteen hallintaa helpottaa se, että teemme hyvää yhteistyötä kumppanien kanssa, laadimme suunnitelmia tilanteen mukaan ja pyrimme reagoimaan muutoksiin.

Liimataisen mukaan koronakriisi on osoittanut, että isokin organisaatio pystyy poikkeustilanteessa käyttämään luovuutta ja keksimään keinot asioiden hoitamiseen.

– Ainakin meillä organisaatio on taipunut uskomattomiin suorituksiin. Nopealla aikataululla on pystytty kehittämään uusia toimintamalleja.

Lisää yhteistyötä paikallistoimijoiden kanssa

Keskon kauppiasvetoisessa liiketoimintamallissa korostuu yksittäisten kauppiaiden rooli. Sääksmäki sanoo, että kauppatasolla on alettu tehdä nopeasti lisää yhteistyötä esimerkiksi paikallisten leipomoiden kanssa.

– Kauppoihin tuovat nyt tuotteita myös monet tavarantoimittajat, joiden asiakkaita ovat tavallisesti ravintolat. Kaupat pystyvät näin parantamaan tiettyjen tuotteiden saatavuutta, mutta samalla voimme auttaa ahdinkoon joutuneiden pienten toimijoiden tilannetta, Sääksmäki toteaa.

HOK-Elannossa reagoitiin nopeasti, kun ravintolat alkoivat tyhjentyä asiakkaista ja paineet siirtyivät kauppoihin. Osuuskauppa päätti sulkea toistaiseksi omistamansa ravintolat ja siirtää niiden noin 800 työntekijää kauppoihin erilaisiin tehtäviin. Niissä tarvitaan lisää väkeä muun muassa kuormien purkamiseen, hyllyttämiseen, asiakaspalveluun ja ruuan verkkokaupan puolelle.

– Lisääntyneeseen työpaineeseen tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta varmistamme tärkeässä roolissa olevan henkilökunnan jaksamisen. Toisaalta lisähenkilöstöä tarvitaan myös paikkaamaan poissaoloja. Meillä on tarkat ohjeet siitä, että sairaana ei saa tulla töihin. Tässä pelaamme varman päälle, Liimatainen sanoo.

Myös tulevaan on varauduttava

Sääksmäen mielestä on tärkeää, että päivittäisistä asioista selviämisen ohella suunnitellaan koko ajan tulevaa. Oleellista on varautua säilyttämään logistiikan ja kaupan palvelujen toimivuus siinäkin tilanteessa, että sairastuneiden työntekijöiden määrä kasvaa.

– Tulevan suunnittelu on kuitenkin vaikeaa, sillä koronaepidemian kestoa ei pysty kukaan tarkasti arvioimaan. Kaupan arvoketjun on myös sopeuduttava jatkuvasti muuttuviin viranomaismääräyksiin.

Sääksmäen mielestä myönteistä on, että vaikeassa tilanteessa koko kaupan arvoketju on pystynyt tekemään yhdessä nopeita päätöksiä ja mukautunut muuttuviin tilanteisiin.

– Uskon, että tämä avaa mahdollisuuden kehittää uudenlaisia liiketoimintamalleja ja kumppanuuksia, jotka muuttavat tulevaisuudessa kaupankäynnin tapoja. Toinen myönteinen piirre on kotimaisuuden merkityksen korostaminen. Suomalainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus saavat nyt ansaitsemansa arvostuksen.
Liimatainen on samaa mieltä siitä, että kuluttajien arvomaailmaa koronakriisi muuttaa todennäköisesti pysyvästi. Toinen iso vaikutus on digitaalisuuden eteneminen.

– Kaupan digipalvelut ottavat nyt loikan, kun yhä useammat kokeilevat niitä. Etenkin ruuan verkkokauppaa poikkeustilanne kiihdyttää merkittävästi.