Lyhytterapia tarjoaa täsmälääkettä työssäjaksamiseen

Helsingin seudun kauppakamarin webinaarissa kävi ilmi, että useimmissa tapauksissa nopein ja tehokkain apu löytyy heti oireiden alkumetreillä saadusta lyhytterapiasta.

Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi menetetään lähes 20 miljoonaa työpäivää vuodessa. Masennuksesta kärsivät etenkin nuoret ja siitä on tullut yleisin syy myös ennenaikaisille eläkepäätöksille.

Tähän ajankohtaiseen teemaan pureuduttiin Helsingin seudun kauppakamarin vuoden viimeisessä Kestävän kasvun tietoisku -webinaarissa, joita on järjestetty pitkin syksyä yhdessä Enterprise Europe Networkin (EEN) kanssa.

Teemaa avanneet Työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger ja Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen tunnustivatkin, että tilanne on sekä haastava että huolestuttava. Entistä useamman sairauspäiväraha- tai kuntoutushakemuksen taustalla ovat mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Vuonna 2021 niiden perusteella sai sairauspäivärahaa lähes 100 000 henkilöä.

– Varhaisemmalla reagoinnilla ja ajoissa saadulla terapialla määrä olisi kymmeniä tuhansia pienempi, Krüger totesi.

Samoilla linjoilla oli myös Turunen. Ahdistuneisuutta ja huolta on nykyisten kriisien vuoksi niilläkin, joilla on mennyt tähän asti mukavasti.

– Moni sinnittelee suomalaiskansalliseen tapaan sitkeästi ja valittamatta omin voimin eteenpäin. Ja kun joku asia pitkittyy ja kroonistuu, sitä aletaan pitää normaalina. Valitettavasti samalla vaikeutuu myös hoito, hän totesi.

Varhaisen vaiheen reagointi kannattaa

Asiantuntijakaksikko korostikin varhaisen vaiheen avun tärkeyttä. Lyhytterapia, erilaiset auttavat puhelimet ja chat-palvelut ovat ensiapua, jolla useimmiten pääsee pahimman yli.

Krügerin mukaan myös työ on tärkeä osa omaa kuntoutumista.

– Aivan kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, myös mielenterveysongelmissa pitäisi muokata työtehtäviä työkyvyn mukaan ja kokeilla esimerkiksi osa-aikatyötä. Jo muutama sairauslomakerta lähtee sen sijaan vahvistamaan ajatusta, ettei työ ole minulle hyväksi, hän kertoi.

Turunen korosti lyhytterapian tärkeää roolia etenkin alkuvaiheen hoitomuotona. Etäyhteyksien myötä sitä on myös helposti ja nopeasti saatavilla – vaikka kesken työmatkan.

– Masennus kroonistuu noin kolmessa kuukaudessa. Se on usein myös jonotusaika pitkään kuntoutusterapiaan, hän totesi.

Sitä odotellessa jo muutama lyhytterapiakerta kohentaa Turusen mukaan vointia, auttaa pitämään mielialan pirteämpänä ja parantaa työkykyä. Välttämättä muuta ei edes tarvita.

– Ja positiiviset heijastusvaikutukset näkyvät nopeasti myös perheessä ja työyhteisössä, hän muistutti.

Arkisempi asenne myös mielenterveyteen

Krügerin mukaan mielenterveys-, masennus- ja jaksamisongelmiin tulisi oppia suhtautumaan samoin kuin muihinkin työhyvinvointihaasteisiin. Myös hoitopolusta olisi rakennettava saman kaltainen kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen kohdalla.

Investointi myös kannattaa. Käytännön kokemusten mukaan panostetut eurot tulevat lopulta nelinkertaisina takaisin, kun henkilöstö jaksaa paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät.

– Esihenkilöt ja johto ovat tässä kohtaa avainasemassa. Heidän vastuullaan on luoda työyhteisö, joka on turvallinen myös mielelle. Samalla heidän on tietysti pidettävä huolta myös omasta jaksamisestaan, Krüger totesi.

Turunen tunnusti olevansa huolissaan erityisesti nuorista, joiden tulevaisuudenuskolle viimeiset 2–3 kriisivuotta ovat olleet kova kolaus. Lisäpainetta tulee pärjäämisen pakosta ja nykymaailman vaatimuksista, jotka alkavat painaa päälle jo kouluvuosina.

– Nuorille moni ikävä asia tulee elämässä vastaan ensimmäistä kertaa. Kuten vaikkapa se, että töissä kohdatut asiakkaat ja ihmiset voivat olla myös hankalia ja ilkeitä, Turunen totesi.