Melkein kaikki tai aika paljon vientikaupan rahoituksesta – katso tallenne

Myönteisiä vientisignaaleja myllerryksestä huolimatta

ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo korosti, että maailmankaupan turbulenssin tuo myös mahdollisuuksia. Yritykset voivat menestyä panostamalla omiin valmiuksiin ja tuntemalla kaupan ja rahoituksen työkalut. Myönteinen signaali oli myös Keskuskauppakamarin ja ICC:n vientijohtajakyselyssä näkynyt luottamus viennin kasvuun kuluvana vuonna.

”Suomi on aina pärjännyt, kun on ymmärretty kansainvälisyyden ja osaamisen arvo! Kansainvälisen kauppakamari ICC:n, alueellisten kauppakamarien, Keskuskauppakamarin, Finnveran ja koko Team Finland -verkoston kanssa tarjoamme koulutusta, sparrausta ja verkostoja vientiyrityksillemme”, Pohjanheimo vakuutti.

Palvelujen verkosto näkyviin

Yrityksille on tarjolla laaja palveluverkosto ja maksuttomia kansainvälistymispalveluja kansainvälistymispolun eri vaiheissa, Enterprise Europe Network (EEN) -verkoston Johanna Marin-Hyppönen ja Team Finland -palvelut esitellyt Heidi Nousiainen Finnverasta kertoivat. EEN:llä on tarjota esimerkiksi yrityskontaktipörssi ja matchmaking-tapahtumia – usein kansainvälisten messujen yhteydessä. Myös patenttihakemuksiin voi saada avustusta, ja startupeillekin on esimerkiksi tarjolla pitchausmahdollisuus Kööpenhaminassa järjestettävän EBAN Congress 2025 -tapahtuman yhteydessä.

Liian harva yritys hyödyntää luottovakuuksia

Luottoriskien hallintaa ja vastuullista rahoitusta selvittivät vuorollaan Finnveran rahoitusjohtaja Otto Lindstedt, Juho Vuojela Nordeasta, ja luottovakuutusosaajat, maajohtajat Tiina Björkqvist Allianzilta ja Juhani Laitala Atradiusilta. Useat suomalaiset yritykset vain lähettävät laskun ja luottavat vieraaseen kauppakumppaniin.
”Liian harva käyttää luottovakuuksia”, Lindstedt totesi ja muistutti, että Finnvera tarjoaa pankin vientiluototukseen tarvitsemia vakuuksia.

Valtion omistama rahoitus- ja vientitakuulaitos Finnvera haluaa tukea vientiä kansantaloussyistä. Finnvera on Lindstedtin mukaan ”se puuttuva palanen” yritysten vientiprosessissa.

”Kohti ääretöntä ja sen yli”

Kiinnostavan yrityscasen esitteli kuitupohjaista raaka-ainetta Keski-Aasiaan ”vaikeille markkinoille” vievän Kristec Oy:n toimitusjohtaja Kiia Jokinen. Jo 30 vuoden ajan yritys on kasvanut samaa tahtia asiakkaittensa kanssa maissa, joihin ei ole ollut tunkua. Suurimmat volyymit menevät Kazakstaniin, Moldovaan, Uzbekistaniin ja Kirgisiaan. Jokinen kertoi kokemuksistaan erityisellä markkina-alueella ja korosti, että maat ja asiakkaat pitää tuntea ja pitää olla läsnä.

”Esimerkiksi Uzbekistanissa on kirjoittamaton sääntö, että yhden ja saman asiakkaan kanssa ollaan aamusta iltaan. Olisi loukkaavaa järjestää toinen tapaaminen samaan päivään”, Jokinen valisti.

Kasvukirjailijat lavalla -paneelikeskustelu

Kaksi Kasvua kansainvälisestä kaupasta -kirjan kirjoittajista oli keskustelemassa lavalla: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja OP Ryhmän Antti Niemelä. Kangasharju harmitteli, että Suomi jäänyt viennissä ja talouskasvussa jälkeen muista Pohjoismaista ja Euroopasta.

”Meillä on sellaista vientiä, joka vain pyörähtää täällä, vähän jalostetaan norjalaista raakaöljyä ja viedään pois, eikä siitä jää Suomeen kovin paljon arvonlisää”, Kangasharju sanoi. ”Mutta tavaravienti kokee renessanssin, jos saadaan vihreä siirtymä käyntiin”.

Niemelä peräänkuulutti, että rahoitusinstrumentit pitää tuntea, sillä niiden avulla: ”teemme itsestämme houkuttelevan kauppakumppanin.

”Rahoitusosaaminen on kuin hiihdossa voitelu, sen pitää olla kunnossa”, Niemelä vertasi.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa linkistä tilaisuuden esitysmateriaalit löytyvät tästä.

Lue myös Finnveran artikkeli Vientikaupan rahoitus -kiertueesta tästä linkistä.