Mielipidekirjoitus: ammatillinen koulutus ei saa jäädä muiden koulutusasteiden varjoon

Kansliapäälliköt ehdottivat alkuvuodesta yhteisessä raportissaan, että tulevaisuudessa asetetaan tavoitteeksi se, että 70 prosentilla ikäluokasta on korkeakoulututkinto. Korkeakoulutettuja tarvitaan jatkossa aikaisempaa enemmän, mutta näkökulma jää liian kapeaksi, jos osaamistason ja koulutustason väliin laitetaan yhtäläisyysmerkki. Korkeakoulutettujen lisäksi yritykset tarvitsevat nyt ja jatkossa myös laaja-alaista ja huipputasoista ammatillista osaamista.

Ammatillisella koulutuksella on suuri rooli jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Se myös estää ennenaikaista putoamista työelämästä. Tästä osoituksena on ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaneiden erinomainen työllistymisaste: noin 90 prosenttia tutkinnon tehneistä työllistyy ja varmistaa sen, että työuran on mahdollista jatkua.

Parannettavaakin riittää ja erityistä huomiota on kiinnitettävä perustutkinnon suorittaneisiin, joilla työllistyminen kasvaa liian hitaasti. Esimerkiksi vuonna 2018 perustutkinnon suorittaneista työllistyi vain hieman yli 70 %. Yksi lääke tilanteen parantamiseksi on varmistaa, että oppilaitoksilla on ajantasainen tieto yritysten osaajatarpeista. Toinen lääke on ammatillisen koulutuksen rahoituksen sitominen nykyistä enemmän siihen, että opiskelijat myös työllistyvät.

Hyvinvointivaltio tarvitsee pyöriäkseen menestyviä yrityksiä ja ne taas tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Osaamistaso on ymmärrettävä laajasti. Eri koulutusasteiden asettaminen vastakkain ei olisi kenenkään etu ja sitä on vältettävä viimeiseen asti. Tulevalla hallituskaudella on kiinnitettävä erityistä huomiota koulutuksen riittävään resursointiin läpi koko koulutusjärjestelmän. Laadukas, työelämän tarpeisiin joustavasti ja nopeasti vastaava koulutus koulutusasteesta riippumatta on tulevan hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä.

Riikka Vataja
johtava asiantuntija (osaaminen ja työelämä)
Helsingin seudun kauppakamari

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 30.3.2023.