Mielipidekirjoitus: Ydinkeskusta voi tarjota kodin jopa 10 000 uudelle asukkaalle (HS 23.9.2023)

Toimittaja Lari Malmberg viittasi kommentissaan (”Helsingin ydinkeskustalla on iso ongelma ja se ei liity autoihin tai polkupyöriin”, HS 21.9.) siihen, että osa ydinkeskustan elävöittämisen ratkaisua voisi olla myös asuntojen lisääminen keskustaan.

Asia on juuri näin. Varmimpia ydinkeskustan palvelujen käyttäjiä ovat sen asukkaat, joiden asiointi ei katso vuodenaikaa. Keskusta-asukkaat tekevät valtaosan hankinnoistaan läheltä, usein jalkaisin. Verraton palvelu- ja kulttuuritarjonta kävelymatkan säteellä on monelle nimenomaan tärkein syy muuttaa kaupungin ytimeen.

Ydinkeskustassa voisi itse asiassa olla huomattavasti enemmän asukkaita. Viiden minuutin kävelyetäisyydellä Aleksanterinkadulta asuu tällä hetkellä vain 700 asukasta, kymmenen minuutin etäisyydellä 12 000 asukasta. Parhaat paikat on varattu virastoille, joissa ei tapahdu iltaisin mitään. Asukasmäärän lisääminen keskustassa toisi palveluille kysyntää ja tekisi katukuvasta elävämmän kaikkina kellonaikoina.

Helsingin yleiskaava sanelee sen, ettei ydinkeskustan toimitilaa saa vähentää asuntorakentamisen takia. Toimitilamarkkinat ovat pandemian jälkeen muuttuneet perustavanlaatuisesti. Modernit ydinkeskustan toimitilat tekevät edelleen kauppansa, mutta tyhjillään olevista tiloista suuri osa voitaisiin muuntaa osittain tai kokonaan asumiskäyttöön. Miksi samassa kiinteistössä ei voisi olla sekä toimistoja, kauppoja että asuntoja?

Vaikka Helsingissä jo 60 prosenttia uudesta asumisesta on täydennysrakentamista, lähes kaikki kaavoitussuunnitelmat kohtaavat vastustusta. Kaupunkilaiset haluavat säilyttää lähimetsikkönsä. Ydinkeskustaan olisi mahdollista, puita kaatamatta, tehdä asuntoja ainakin 10 000 uudelle asukkaalle, jotka pääsisivät valmiiden palvelujen ääreen.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Mielipidekirjoitus HS 23.9.2023: Ydinkeskusta voi tarjota kodin jopa 10 000 uudelle asukkaalle