Mistä ja miten yrityksille osaavaa työvoimaa?

Yhden luukun periaate

Riikka Maria Yli- Suomu Omniasta valaisi seminaarin alkuun Business Espoo -brändiä, jossa yhden osoitteen alta löytyvät kaikki palvelut: Espoon kaupunki, Espoon Yrittäjät, Espoo Marketing Oy, Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan TE-toimisto, YritysEspoo ja Omnia. Omnian tavoitteena on alueen elinvoiman lisääminen, työllisyyden edistäminen ja osallisuuden lisääminen.

– On myös muistettava, että opiskelijoista 70% on aikuisia, se usein unohtuu julkisessa keskustelussa. Lisäksi erityisesti mietityttää, miten vieraskieliset saadaan työmarkkinoille, Yli-Suomu pohtii.

Ammattihierarkian keskivaiheen työpaikat murenemassa

Seppo Laakso Kaupunkitutkimuksesta iloitsi siitä, että vaikka työikäinen väestö vanhenee, niin Espoossa tilanne on vielä hyvä. Uudenmaan väestö on myös koulutetumpaa kuin Suomen väestö keskimäärin, mutta toisaalta joka neljännellä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ammattijaon osalta näkyy selvästi se, että v. 2010-2017 välisenä aikana (erityis)asiantuntijoiden määrä on kasvanut ja perinteiset toimistotyöt vähentyneet.

– Vielä muutama hetki sitten perinteinen tekstinkäsittelijä-titteli oli tavanomainen ammattinimike, Laakso toteaa. Nyt puolet työllisistä on asiantuntija-ammateissa. Kasvua on kuitenkin myös suorittavien ammattiryhmien työllisyydessä, kuten logistiikan alalla.

Laakso ennakoi, että työpaikkojen määrä kasvaa 90 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Kasvua on erityisesti osaamissensitiivisillä aloilla. 

– Mistä osaava työvoima informaatio-, rahoitus- ja liike-elämän palvelulle sekä sosiaali- ja terveysalalle?, hän aprikoi.

Kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoima

Satu Salonen Chamber Talent Boost -projektista toi esille yritysten työvoimapulan. Kuitenkin kansainvälisiä osaajia on yrityksissä vielä verrattaen vähän, erityisesti pienissä yrityksissä. Kansainvälisistä osaajista, jotka ovat korkeakoulutettuja, osa on töissä suorittavassa töissä.

– Koko potentiaalia ei hyödynnetä, painottaa Salonen.

Yritykset kokevat sopivien työtekijöiden löytämisen ja osaamisen tunnistamisen haasteelliseksi. Salosen mukaan onkin erityisen tärkeää, että helpotamme kansainvälisten osaajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja edistämme työperäistä maahanmuuttoa.

Kiinteistö- ja puhtauspalveluita ei voi ulkoistaa Kiinaan

Lotta Palonen L&T:ltä jatkoi monimuotoisuus-teemalla kertoen, että heidän yrityksessä on 400 eri tehtävänimikkeellä olevaa työntekijää. Kiinteistöpalvelualan tärkein osaaminen on motivaatio ja asiakaspalveluasenne. Palosen mukaan puhtausala ei houkuttele, koska sitä ei arvosteta. Arvostuksen nostaminen lähtee aina työnantajasta. Palonen painottaa myös, että jokainen työnhakija on potentiaalinen työntekijä ja imagonluoja, vaikka ei sillä kertaa tulisi valituksi. Tämä on hyvä huomioida rekrytointiprosessissa.

– Puhumme paljon toimintatapaosaamisista eli siitä, miten me teemme asioita. Sitä kautta syntyy meidän yrityskulttuurimme. Teemme todella merkityksellistä työtä. Olemme ihmisen isoimpien kysymysten äärellä ja läsnä silloin, kun on työkykyhaasteita tai silloin kun ollaan siirtymässä eläkkeelle. Tämä työ vaatii vastuun ottamista ja itsensä johtamista, kertoo Palonen.

 – Ulkomaalaistaustaiset ovat L&T:n pysyvin työtekijäryhmä ja heillä on vielä sitä kuuluisaa suomalaista sisua jäljellä. Monikansallisuuden lisäksi myös monenikäisyys on osa yrityksen rikkautta. Palvelualan työ on hyvä alku, summaa Palonen.