Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Ilmastonmuutos on kuluvan vuoden aikana noussut toden teolla julkiseen keskusteluun. Lisämausteita siihen oli tarjolla myös Leppävaaran Rotaryklubin, Metropolian, Helsingin seudun kauppakamarin ja Espoon kaupungin järjestämässä kutsuseminaarissa Nokia-kampuksella Espoon Karakalliossa.
Jo 21. kertaa järjestetyssä tilaisuudessa asiaa katsottiin kahdesta vinkkelistä, sillä keskustelua olivat omilla puheenvuoroillaan virittämässä mm. Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin johtava asiantuntija Outi Haanperä sekä taloustoimittaja Matti Virtanen, joka on kirjoittanut aiheesta myös kriittisen Ilmastopaniikki-nimisen kirjan.
Haanperä kertasi omassa esityksessään toimenpiteitä, joita paljon rummutettu 1,5 asteen tavoite käytännössä tarkoittaa. Globaalisti haaste on kovin suurimmilla hiilidioksidipäästöjen aiheuttajilla eli Kiinalla ja Yhdysvalloilla, jotka yhdessä tuottavat yli 40 prosenttia nykyisestä päästötaakasta.
Puhtaita papereita ei saa EU (10 prosenttia) eikä sitä kautta myöskään Suomi.
Suurimpia päästölähteitä ovat energiantuotanto, maatalous ja liikenne.
Miten ilmastonmuutokseen pitäisi sitten suhtautua yrityksissä? Haanperän mukaan mitalilla on tässä kohtaa kaksi puolta.
Rajut säänvaihtelut ja erilaiset yllättävät luonnonkatastrofit tuovat kiistatta oman lisänsä riskienhallintaan, sillä ne voivat vaikuttaa paitsi omaan myös asiakkaiden toimintaan.
“Asioita voi kuitenkin myös ennakoida seuraamalla kansainvälistä keskustelua ja poliittista päätöksentekoa”, hän rohkaisi.
Alati tiukentuvat päästörajat ovatkin ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin perehtyneen asiantuntijan mukaan aina paitsi uhka myös mahdollisuus. Tästä on Haanperän mukaan Suomessakin jo monia esimerkkejä.
Laivoille muutama vuosi sitten asetetut rikkipäästörajat herättivät aikanaan kovaa kritiikkiä. Piikkiöläinen yritys käänsi sen kuitenkin rikkipesuri-innovaatiollaan selkeäksi kasvubisnekseksi”, ilmastopolitiikan ekspertti muistutti.
Ilmastomuutokseen liittyvää yrityskonkretiaa kuultiin Nokia Technology Centerin johtajan Vesa Kohtamäen puheessa. Hän muistutti yhtiö pyrkivän yritysvastuunsa mukaisesti alati pienempiin päästöihin ja ympäristörasitukseen niin omassa toiminnassaan kuin itse tuotteissa. Vuoteen 2030 mennessä oman toiminnan hiilijalanjäljen pitäisi olla 40 prosenttia nykyistä pienempi, tuotteissa tavoite on vieläkin kunnianhimoisempi.
”Yksi tuore esimerkki on nestejäähdytteinen tukiasema, joka kuluttaa huomattavasti aiempaa vähemmän energiaa”, Kohtamäki kertoi.
Yhtiö on vahvasti mukana myös kampusalueen ympärillä olevan Keran alueen kehittämisessä.
Jo nyt Keran asemalta tänne liikennöi sähköllä toimiva robottibussi. Ja muutaman vuoden päästä tämä on alue, joka kelpaa Smart City -malliksi muillekin”, hän vakuutti.
Talouselämä-lehden toimittajan ja kirjailijan Matti Virtasen mielestä nykyisessä ilmastonmuutoskeskustelussa ollaan pahasti hakoteillä. Etenkin poliittiset päätöksentekijät syyllistyvät suoranaiseen kilpalaulantaan luvatessaan miljardeja toisensa jälkeen ilmastonmuutoksen torjuntaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
”Saman tempun ja rahanjakolupauksen teki myös EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka ilmoitti ottavansa ilmastopolitiikan omalle agendalleen. Minusta julkista rahaa ei saisi jakaa ilman, että tiedetään tarkasti, mitä sillä tehdään”, Virtanen huokaili.
Näkemystensä tueksi hän muistutti kuulijakuntaansa siitä, että julkisten tukiaisten tehosta on energiapolitiikassa ja tuotannossa varsin heikot näytöt. Esimerkiksi Espanjan taannoiset investoinnit tuulivoimaan muuttuivat lopulta kuplaksi.
Tosin eipä kovin hyvin mene myöskään Elon Muskin energiabisneksillä ja esimerkiksi Solar City-hankkeella. Mies keksii kyllä hienoja scifi-hankkeita, mutta hänen pyörittämänsä yritystoiminta on vuodesta toiseen tappiollista”, Virtanen muistutti.
Ilmastonmuutoskeskustelussa kokenutta journalistia pännii tietty mustavalkoisuus, sillä kokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi. Esimerkiksi ihmisen osuudesta lämpötilan nousuun ei ole aukotonta näyttöä ja syykin on selvä.
”Lämpötiloista on kerätty tarkkaa dataa vasta reilut sata vuotta. Ei sen pohjalta voi vielä väittää, että ilmaston lämpeneminen olisi pääosin ihmisen syytä. Maapallon ilmasto on muuttunut sen historian aikana jo moneen kertaan ja nytkin olemme menossa kohti viileämpiä aikoja, tosin noin 5 000 – 10 000 vuoden aikajänteellä”, Virtanen huomautti.