Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Meillä on jatkuvan oppimisen visio ja tavoitteet. Tämän lisäksi meillä on elinkeino-, työvoima- ja koulutuspolitiikka sekä ohjaus. Rakenteet kääntyvät kuitenkin itseämme vastaan, koska virallisella ammatillisella koulutusjärjestelmällä on vain ”heikko” instituutiosuoja.
– Uudet avaukset, kuten Hive Helsinki – koodauskoulu, todistavat, että ilman raskaita rakenteita olevat toimintamallit ovat perinteisiä malleja houkuttelevampia ja kilpailukykyisempiä. Miksi me emme tekisi samoin, miettii Karkola.
– Amiedulla on käytössään 16 tulonlähdettä, jotka vaativat oman raportoinnin. Meillä onkin merkittävä määrä rakenteita, organisaatioita ja toimintamalleja, jotka ovat syntyneet Suomeen, jota Suomea ei ole enää olemassa. Onko revoluution paikka instituutiohärvelissä, jatkaa Karkola.
Karkola listaa asioita, joilla työn tuottavuus kehittyy. Näitä ovat työmarkkinoille tulon varhentaminen, eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen, aktiivinen työperäinen maahanmuutto sekä työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille tulevien, kuten osatyökykyisten hyödyntäminen.
Tuottavuutta jarruttavat kuitenkin useat tekijät; työelämän vetovoima, kannustin- ja kohtaanto-ongelma
– Miten jatkuvan oppimisen reformi näkyy eläköityvien työntekijöiden osaamisen arvostuksena? Usea eläköityvä työntekijä kokee osaamattomuutta, kykenemättömyyttä vastata tekniikan haasteisiin tai työelämän nopeatahtisuuteen. Seniorit kaipaavat hyvää elämää, merkityksellisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Senioreiden työllistämisen lisäksi katsetta käännetään myös nuoriin. Ratkaiseeko oppivelvollisuuden pidentäminen osaavan työvoiman saatavuuden, aprikoi Karkola.
Oppilaitoksessa on yhä tärkeämpää johtaa sekä osaamista että tuotteita. Toimiala- ja ammattialarakennemuutos on vaikuttanut siihen, että ammattialoilla on uudet tarpeet, yritykset, liiketoiminta, ammatit sekä ammattitaitovaatimukset.
– Yksittäisten ammattien tai toimialojen sijaan puhutaan ilmiöpohjaisuudesta, jossa innovaatiot löytyvät toimialojen rajapinnoista, toteaa Karkola.
Tällä hetkellä mittaamme, käytettyjä resursseja sekä työtä, joka on mitattavissa. Sen sijaan konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa sekä ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen hyöty jäävät usein mittausten ulkopuolelle.
– Meidän on pyrittävä pysyvämpiin tuloksiin vaikutusketjussa ja mitattava oikeita asioita. Muuten käy niin, että mitä mittaat, sitä myös saat, Karkola tiivistää.
Karkola muistuttaa, että oppilaitoksilla tarkoitus ja olemassaolon oikeutus ovat koulutusjärjestelmän ulkopuolella, ympäröivässä yhteiskunnassamme. Siksi meidän on tarjottava osaamista koulutuksen sijaan. Keskustelua herättää myös se, kuka maksaa jatkuvan oppimisen. Onko koulutus kustannus vai investointi? Mihin rahoitusjärjestelmä ohjaa ja kannustaa?
Karkola peräänkuuluttaakin Oppiminen 2.0 – mallia, jossa jäykästä ammatti-identiteetistä siirrytään kohti joustavaa osaamisidentiteettiä.
– Nyt on sisältöjen, menetelmien ja ympäristöjen revolutionaarisen uudistamisen aika, julistaa Karkola.
Tähän ei ole juurikaan vastaan sanomista.
Timo Karkola puhui Ennakointikamarin tilaisuudessa ”Osaavan työvoiman saatavuus on meidän kaikkien asia” lokakuussa 2019.
Lue myös:
Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa