Opiskelijakilpailu etsii ratkaisuja ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseen – megatrendit auttavat hahmottamaan tulevaa

Kilpailuun osallistuville opiskelijoille vinkkejä ja neuvoja tarjonnut Aalto-yliopiston strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo uskoo kilpailun olevan oiva tapa saada uutta näkökulmaa keskustan kehittämiseen. 

”Helsingin keskustan houkuttelevuuden haasteet on tunnistettu myös meillä. Tässä on ilmiö, johon tarvittaisiin uudenlaista ajattelua ja ideoita. On hyvä, että yhdistämme voimat kaupungin, yliopistojen ja kauppakamarin kesken, jotta kaikki kaupungin aspektit voidaan huomioida. Kilpailun palkintokin on varsin kohtuullinen”, sanoo Mäntysalo. 

Mäntysalo piti opiskelijakilpailun lanseeraamistapahtumassa puheenvuoron, jossa hän esitteli miten megatrendit vaikuttavat ydinkeskustan kehitykseen. Hän jäsensi esityksensä tutkimuskirjallisuutta Sitran megatrendien avulla. 

”Ekologisen jälleenrakentamisen megatrendi vaikuttaa arkeemme jo tänä päivänä. Se liittyy vahvasti ilmastonmuutokseen, sen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Jo vuonna 2005 Helsingin keskustassa tulvavedet nousivat myrskyn aikana Kauppatorille, jolloin veden leviämistä jouduttiin estämään hiekkasäkkien ja muurien avulla. Viime kesänä oli myös kova sademyräkkä, jolloin vesi tulvi sisään Kampissa ja joissain liikekiinteistöissä”, jatkaa Mäntysalo. 

Yritysten ja kaupungin olisi siis hyvä varautua myös ilmastonmuutoksen tuomiin mahdollisiin kustannuksiin. Varautumisen ennakointi ja resilienssi ovat avainasemassa kaikille keskustan toimijoille.

”Juuri nyt on hyvä hetki tehdä erilaisia skenaarioita ja katsoa tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei välttämättä merkitse samanlaista kaupunkiarkea ja ihmisten tilallisen elämisen jäsentymistä kuin nyt. Tässä mielessä on hyvä tutkia mahdollisia tulevaisuuksia pidemmällä aikajänteellä, jotta ei lukittauduta ratkaisuihin, jotka eivät ole välttämättä toimivia tulevaisuudessa.” 

Keskusta tarvitsee elinkeinoelämää myös tulevaisuudessa

Helsingin seudun kauppakamarin Pia Pakarinen toimii yhtenä kilpailun tuomareista. Kauppakamarille kilpailun tukeminen on tärkeää, sillä keskustelu ydinkeskustan kehittämisestä kaipaa uusia näkökulmia ja positiivisia ratkaisuja. 

Pakarinen odottaa näkevänsä kilpailutöissä myös liiketaloudellista aspektia. 

”Kautta historian kaupungit ovat olleet paikkoja, jonne tullaan kokemaan, kohtaamaan ja vaihtamaan tavaroita. Nämä paikat ovat olleet helposti saavutettavia, esimerkiksi jokien suistoja, merten rantoja tai rautateiden risteyskohtia”, kertoo Pakarinen. 

Pakarinen näkee myös megatrendien vaikuttavan ydinkeskustaan. Erityisesti digitalisaatio on yksi ydinkeskustan muutoksen kiihdyttäjistä. Verkkokaupan valtava suosio on johtanut siihen, että vaatteet, kengät ja jopa päivittäistarvikkeet tilataan yhä useammin kotiin verkosta. 

”Ihmiset eivät enää tänä päivänä tule yhtä aktiivisesti keskustaan. Meillä on keskustassa yli 110 000 työpaikkaa, mutta näistä ihmisistä noin 20 % jää päivittäin kotiin tekemään etätöitä. Palvelut ja tavarat, joita on aiemmin ostettu keskustasta, ostetaan nyt jostain muualta.” 

Kiertotalous on myös vaikuttanut keskustan kauppoihin. Perinteisen uuden tuotteen rinnalle on nyt tuotu käytettyjä tavaroita ja vaatteita. Esimerkiksi Stockmannilla luksusvaatteiden rinnalla myydään nykyisin käytettyjä vaatteita. 

”Ihmiset yhä harvemmin ostavat tavaroita, ja nekin tavarat mitä ostetaan, saatetaan ostaa mieluummin käytettyinä. Se on varsin hyvä asia planeettamme kannalta. Tässä voisi olla yrityksille mahdollisuus miettiä, onko oman liiketoiminnan pakko perustua tuotteiden myyntiin vai voisiko tuotteiden ohelle tuoda palveluita tai kokemuksia.” 

Kaupungissa liikkuminen on avainasemassa

Helsinki on niemi, joka rajautuu mereen, ja sen ansiosta kaupunkiin voi saapua vain hyvin rajallisia reittejä pitkin. Keskustelu Helsingin liikenneratkaisuista ja katutöistä onkin viimeisen vuoden ajan ollut hyvin vilkasta.

Mäntysalo pohtii myös robotisaation vaikutusta liikenteeseen. 

”Jos robotisaatio ja keinoälykehitys yleistyy, voivat itseohjautuvat ajoneuvot tulla hallitsevaksi ajomuodoksi. Se muuttaisi sen, miten liikumme ylipäänsä ja herättäisi puolestaan uusia kysymyksiä siitä, missä ajoneuvot kulkisivat. Yksi skenaario voisi olla viedä ajoneuvot maan alle tunneleihin, joista ihmiset nousisivat hisseillä keskustaan”, visioi Mäntysalo.

Myös Pakarinen toivoo, että töissä otettaisiin huomioon liikkumisen kysymykset.

”Jos verrataan Helsinkiä pohjoismaisiin pääkaupunkeihin, on selvää, että ihanat kävelykeskustat kaipaavat rinnalleen tunneleihin viedyn autoliikenteen. Minua huolestuttaa erityisesti huolto- ja jakeluliikenne, ja sen kohtalo tämän päivän päätöksenteossa. Voisimme myös hyödyntää vesiliikennettä paremmin. Kruunuvuoren lautta on iloinen lisä kaupungin liikkumisen palveluihin, mutta näitä voisi varmasti olla lisää erityisesti nyt kun Kulosaaren siltatyö tulee ajankohtaiseksi”, kommentoi Pakarinen. 

Pakarinen ja Mäntysalo jäävät innolla odottamaan kilpailutöiden julkistamista. Työt jätetään tuomaroitavaksi 16.1.2024 mennessä, ja varsinainen julkistaminen tapahtuu maaliskuussa 2024. Tiedotamme kanavissamme julkistamispäivän ajankohdasta. 

Lue lisää Ytimessä-opiskelijakilpailusta: Ytimessä-​opiskelijakilpailu keskustan kehittämiseksi