Osaavasta kaupallistamisesta vauhtia vientiin

Suomella ei ole varaa samanlaiseen finanssikriisin jälkeiseen menetettyyn vuosikymmeneen, jolloin Suomen suhteellinen kilpailukyky rapautui. Uskomme kuitenkin, että panostamalla entistä vahvemmin kaupallisen osaamisen kehittämiseen ja vientimarkkinoilla menestymiseen julkisen talouden sopeutustarvetta voi pienentää merkittävästi.

Vesa Vihriälän Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportin ehdotuksen mukaisesti on tärkeä panostaa keskisuuriin yrityksiin.

Proof Advisoryn ja kauppakamarin kanssa yhteistyönä toteuttamassa Kaupallistamisen tila 2020 -tila selvityksessä tutkittiin juuri tätä yritysjoukkoa sekä sen kaupallisen ja kansainvälisen kasvun haasteita. Siinä 250 johtajaa jakoi näkemyksiään yritysten kaupallistamisosaamisen parantamiseksi ja uusien kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi.

Selvityksessä nousi esiin viisi tärkeintä kaupallistamisen ja kansainvälistymisen menestystekijää: 1) hyvien yhteistyökumppaneiden ja verkostojen löytäminen, 2) rohkeuden lisääminen, 3) eri kulttuuritaustaisten ihmisten palkkaaminen suomalaisiin yrityksiin, 4) markkinointiviestinnän ammattilaisten saaminen mukaan insinöörivetoisiin johtoryhmiin sekä 5) suomalaisten yrityksien verkostoitumisen lisääminen.

Selvityksessä vahvistui käsitys, ettei kasvu synny ilman kaupallistamisen osaamista.

Vastaavasti kaupallistamisen osaamista ei kerry riittävästi ilman altistumista kansainvälisille vaikutteille ja kulttuureille. Olennaista on, että yritys kykenee toimimaan kansainvälisissä vuorovaikutus- ja bisnesverkoissa pitkäjänteisesti.

– Selvityksessä ­vahvistui käsitys, ­ettei kasvu synny ilman kaupallistamisen osaamista.
Tähän kuuluu valmius testata tuotekehityksen hedelmiä nopeasti ja asiakaslähtöisesti kohdemarkkinoilla. Innovaatio on totta ja tuottaa euroja vasta, kun se on kaupallisesti menestynyt tuote tai palvelu.

Korona-aika on alleviivannut digiosaamisen merkitystä tulevaisuuden menestymisessä. Digiosaaminen on pikaisesti valjastettava viemään Suomea kriisin vastavirtaan.

Markkinaosuudet vallataan jo tänään soveltaen digikanavia, ymmärtäen asiakkaita. Tarvitaan nykyajan digitaalista työelämäjohtamista ja soveltavaa uudistumiskykyä.

Yritykset ovat jatkossakin vastuussa kaupallisesta osaamisesta ja viennistä. Julkisen sektorin Team Finland
-toimijoilla on kuitenkin keskeinen rooli, kun suomalaiset vientiyritykset taistelevat koronakriisin koulimilla markkinoilla ja yrittävät tarttua eri maiden elvytyspakettien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Koronakriisi on opettanut yrityksille luotettavien verkostojen ja kumppanien merkityksen. Tuotanto- ja hankintaverkostoissa juuri luotettavuus on korostumassa edullisuuden sijasta. Suomalainen on tällainen laadukas ja luotettava kauppakumppani.

Koronakriisi on osoittanut suomalaisen yhteiskunnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet ja erinomaisen kyvyn yhteistyöhön.

Kiteytettynä 2020-luvulla ja erityisesti tänä syksynä vaaditaan kaupalliselle menestykselle tarkkaa mahdollisuusvainua ja liikemiesvaistoja.

Voimavaroja on suunnattava kasvuun nopeasti, ketterästi ja systemaattisesti. Tähän tarvitaan kumppaneita, suhdeverkostoja ja läsnäoloa siellä, missä markkinat ovat. Kukaan ei tule automaattisesti luoksemme. Kääritään siis hihat ja näytetään, mitä on suomalainen 2020-luvun sisu.

Markku Lahtinen
johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Timo Vuori
johtaja, Keskuskauppakamari

Tommi Pelkonen
vanhempi neuvonantaja, Proof Advisory

Johanna Toivonen
vanhempi neuvonantaja, Proof Advisory

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessä 20.7.2020