Pienikin markkinaosuus Venäjällä voi olla suuri suomalaiselle yritykselle

Venäjä tunnetaan raaka-ainepainotteisena öljyntuottajamaana, kehittyvänä markkinana, 140 miljoonan ihmisen kuluttajamarkkinana, maailman 11. suurimpana taloutena, itänaapurinamme pitkällä ja värikkäällä historialla. Se on maantieteellisesti haasteellinen pitkine välimatkoineen ja ajankohtainen avautuvine arktisine vesineen.

Venäjällä tapahtuu paljon ja maan kehitys puhuttaa aina. Zapadnikkifilosofi Pjotr Tšaadajev arvosteli vuonna 1829 maataan, ettei Venäjää edes huomattaisi ilman sen suurta kokoa. Zapadnikit arvostivat Pietari Suurta, jonka Suomenlahden perälle avaama “ikkuna Eurooppaan”, pyhän Pietarin kaupunki, on tänä päivänä jo itsessään niin iso markkina, että se riittää mainiosti Venäjän-kaupan aloittamiseen.

Vuosisatojen varrella kansainvälisissä suhteissa on ollut monta mutkaa, eikä “historia ole päättynyt”, mutta halki kuumien ja kylmien aikojen kauppa on käynyt ja kannattanut. Tavaroiden ja palveluiden vaihtaminen on ihmiselle luonnollista ja välttämätöntä nyt ja tulevaisuudessa.

Venäjä kannattaa siis huomata, muunkin kuin maantieteellisen kokonsa puolesta. Tämä tiedetään Venäjältä jalansijansa jo ottaneissa suomalaisyrityksissä.

– Tyypillistä suomalaisille yrityksille on, että vaikka markkinaosuus Venäjällä olisi kohtalaisen pieni, niin se on suomalaisille yrityksille kuitenkin aika iso, sanoo leipomoalan tukkukaupassa toimivan Leipurin Oyj:n talousjohtaja Lauri Lehto.

Lehto esiintyi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Helsingin seudun kauppakamarin, Keskuskauppakamarin ja Enterprise Europe Networkin Ajankohtaista Venäjästä -tilaisuudessa helmikuun alussa yhdessä muiden tässä kirjoituksessa mainittujen Venäjän-kaupan asiantuntijoiden kanssa.

Haasteitakin Venäjä tarjoaa. Lehdon mukaan protektionismi on läsnä myös Venäjän elintarvikealalla ja kriisiaika ohjaa kuluttajat edullisempiin segmentteihin heikkenevän ruplan syödessä kasvua. Toimitusketjut ovat kuitenkin pysyneet ehjinä ja koneasennukset on saatu suoritettua.

– Kyllä se sitten, kun ihmiset ovat joustavia kummassakin päässä – sekä meillä Suomen päässä, asiakkaat Venäjällä, että yhteistyökumppanimme. Kaikki auttavat toisiaan ja päästään eteenpäin, Lehto kuvailee.

Koneet ja laitteet ovat Suomen Venäjän-viennin peruskauraa. Kun Venäjällä tuotetaan, käsitellään ja jalostetaan raaka-aineita, on apuna usein suomalainen insinööritaito. Toinen erinomainen esimerkki tästä on vaneriteollisuuden prosessilaitteita toimittava Raute.

Rauten mukaan maailmassa tuotettiin vuonna 2019 noin 114 miljoonaa kuutiota vaneria, josta 70 miljoonaa kuutiota Kiinassa. Venäjän osuus oli nelisen miljoonaa, joka on parissa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut.

– Venäjällä teollisuus on kasvanut varsin voimakkaasti ja sen takia se on ollut meille iso markkina useina vuosina. Tähän on tarvittu runsaasti investointeja, Rauten toimitusjohtaja Tapani Kiiski kertoo Venäjästä.

Talous kunnossa kriisistä huolimatta

Koronakriisi on näkynyt Venäjän teollisuudessa investointien lykkäämisenä. Tämänhetkisten tietojen mukaan Venäjän talous kärsi kriisistä lopulta odotettua vähemmän vuonna 2020 – BKT supistui vain 3,1 prosenttia.

East Office of Finnish Industriesin analyytikon Sinikka Parviaisen mukaan Venäjän elpyminen taantumakuopista on yleensä alkanut raaka-ainehintojen nousun vetämänä. Viime vuonna taloutta on kuitenkin tukenut jalostusteollisuus kemianteollisuuden, lääketeollisuuden sekä edellä kyseessä olleiden elintarviketeollisuuden ja puunjalostusteollisuuden kasvun myötä. Pandemian isku kohdistui teollisuudessa mittavaan kaivannaissektoriin.

– Venäjän valtiontalous on pandemiasta huolimatta erinomaisessa kunnossa. Budjetti on ollut viime vuosina tasapainossa ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoa on kyetty kasvattamaan pandemian aikana. Samalla Venäjä on ensimmäistä kertaa harrastanut elvyttävää politiikkaa, Parviainen sanoo.

Kriittisten äänenpainojen mukaan Venäjä olisi varaa elvyttää vielä enemmänkin, sillä kansalaisten heikentyvä ostovoima on edelleen huolenaiheena. Resursseja on jouduttu käyttämään myös ruplan puolustamiseen.

– Reaalitulot ovat laskeneet Pietarissa vajaan kolme prosenttia. Pahiten kärsineitä aloja ovat kahvilat, ravintolat, ruokalat – palvelusektori ylipäätään, kertoo Pietarissa Suomi-Taloa johtava Sirpa Sara-aho kaupungin tunnelmista.

Tulevina vuosina jää nähtäväksi, pysyykö Venäjän talous muiden kehittyvien markkinoiden perässä. Globaalit geotaloudelliset jännitteet mahdollisine uusine pakotteineen koskevat myös Venäjää. Toisaalta Kiinan kasvu tarjoaa vetoapua myös Venäjän taloudelle.

Uusia aloja aivan naapurissa

Teollisuuden koneiden ja laitteiden rinnalle on Venäjällä avautunut aivan uusia suomalaisille yrityksille houkuttelevia aloja. Esimerkiksi jätehuolto ja digitalisaatio ovat nousevia trendejä koko Venäjän markkinoilla.

– Ympäristö on yksi suurimmista kokonaisuuksista, jossa nähdään tällä hetkellä paljon potentiaalia. Palvelut ovat yhä useammin osa teknologiatoimitusta, iso harppaus on tapahtunut viime vuosina myös verkkokaupassa, luettelee Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Pietarin teollisuus- ja kauppakamarin varajohtaja Jekaterina Lebedeva uskoo, että vuodesta 2021 tulee toipumisen vuosi, mutta ruplan kurssi tulee yhä heijastumaan ulkomaankauppaan etenkin tuonnin osalta. Pietarissa Suomen etuna on kuitenkin läheisyys, niin henkisesti kuin logistisesti.

– Suomea pidetään naapurina ja kumppanina ja suomalaisia tuotteita laadukkaina, oli ala mikä tahansa, Lebedeva kuvailee.
Suomea kuvaillaan Keski-Euroopasta katsottuna usein saareksi, mutta yhteydet itään Venäjälle ja Aasiaan ovat Suomelle kilpailuetu, jota olisi syytä hyödyntää vahvemmin. Tavara liikkuu aina, mutta missä se liikkuu, on eri kysymys, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Venäjällä on paljon suurivolyymista tuotantoa ja miljoonien tonnien tavaravirtoja, joista voisi avautua suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia tarjota osaamistaan, Wood sanoo.

Koronan vuoksi tavaravirtoja on siirtynyt lentoliikenteestä Venäjän rautateille siten, että osa muutoksesta voi jäädä pysyväksi. Rautatieliikenne saattaa olla samalla myös vastaus logistiikan ympäristöhaasteisiin.

Suomalaisilla yrityksillä ja elinkeinoelämän järjestöillä on pitkä historia täynnä näyttöjä siitä, että Venäjän mahdollisuudet tunnetaan ja osataan hyödyntää vaikeinakin aikoina. Venäjällä on kuitenkin mahdollista tehdä vielä enemmän. Yritysten ole syytä epäillä, onko Venäjä liian vaikea tai suuri maa toimia, sanoo tilaisuuden moderoinut keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

– Venäjä on iso markkina ja meidän naapurimme, sitä ei kannata unohtaa, Vuori summaa.