Ammatillinen koulutus torjuu työelämästä putoamista

Erot ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä ovat suuria, kun niitä tarkastelee tutkintotyypeittäin. Erikoisammattitutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät selvästi ammatillisen perustutkinnon suorittaneita paremmin. Ammattitutkinnon suorittaneilla päätoimisten työllisten osuus on 79 prosenttia, ja erikoisammattitutkinnon suorittaneilla 86 prosenttia.

”Näitä tutkintoja suoritetaan useammin aikuisiällä ja työelämässä, mikä osaltaan selittää tuloksia. Tuore ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto työllistää vanhaa vastaavaa tutkintoa paremmin ja estää putoamasta työelämästä”, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Hänen mukaansa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaneiden hyvä työllistyminen osoittaa, että tutkinnot toimivat jatkuvan oppimisen työkaluina ja mahdollistavat työelämässä jatkamisen, vaikka tehtävät ja työroolit muuttuvat.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työttömänä yhä liian suuri osuus

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on parantunut Uudellamaalla 2010-luvun jälkipuolelta lähtien aina vuoteen 2019 asti lähes kaikilla koulutusaloilla, ja perustutkinnon suorittaneiden työllistymisaste on ollut kaikilla koulutusaloilla korkeampi Uudellamaalla kuin koko maassa. Työllisyys kuitenkin kääntyi laskuun kaikilla aloilla pandemiavuonna 2020.

”Koulutusalojen väliset erot työllistymisessä ovat todella suuret. Parhaiten työllistyivät terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet (työllistyneiden osuus vuonna 2019 lähes 90 prosenttia) ja heikoimmin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta (työllistyneitä 57 prosenttia) sekä humanististen ja taideaineiden alalta (työllistyneitä 63 prosenttia) valmistuneet. Näillä aloilla tutkinnon jälkeen siirryttiin opiskelemaan lisää tai jäätiin työttömäksi keskimääräistä yleisemmin”, Oja selventää.

Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2018 suorittaneista päätoimisia työllisiä oli vuotta myöhemmin 68 prosenttia, työllisiä opiskelijoita seitsemän prosenttia ja työttömiä 11 prosenttia. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste parani vuosina 2011–2019, mutta vastavalmistuneiden työllisyysaste oli tästä huolimatta alempi kuin koko työikäisellä väestöllä.

”Vaikka ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noussut, heistä liian suuri osuus on silti työttömänä. Tuoreen tutkinnon suorittaneen tulisi olla työmarkkinoiden kysyntään vastaava ammattilainen”, Oja muistuttaa.

Keuda eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillista koulutusta Keski-Uudellamaalla. Vuonna 2021 Keudassa opiskeli yli 12 000 opiskelijaa.

”Toimiva ja aktiivinen yhteistyö yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä on edellytys sille, että opiskelijat ja työnantajat kohtaavat ja tiedostavat mahdollisuutensa puolin ja toisin. Tämä osaltaan parantaa vastavalmistuneiden työllistymistä”, sanoo koulutuskuntayhtymä Keudan johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu. ”Toiminnallinen työelämässä oppiminen ja oppisopimus ovat monille opiskelijoille oikeita tapoja motivoitua, oppia, valmistua ja työllistyä”, Yli-Suomu jatkaa.

Helsingin seudulla selvästi enemmän vieraskielisiä opiskelijoita

Pääkaupunkiseutu erottuu Suomen kansainvälisimpänä alueena myös ammatillisessa koulutuksessa: Yli neljännes (27 prosenttia) pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Ero muuhun Suomeen on merkittävä, sillä koko Suomen osalta vieraskielisten osuus opiskelijoista on 13 prosenttia. Suurempi vieraskielisten aikuisten opiskelijoiden määrä vaikuttaa myös osaltaan siihen, että Uudellamaalla merkittävästi suurempi osa ammatillisen tutkinnon suorittajista on yli 20-vuotiaita.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä on havaittavissa selkeitä eroja eri kieliryhmien välillä. Vuonna 2019 suomenkielisistä valmistuneista päätoimisia työllisiä oli Uudellamaalla 72 prosenttia, kun ruotsin- ja vieraskielisillä osuus oli 68 prosenttia. Ruotsinkielisillä eroa selittää se, että suurempi osuus valmistuneista jatkaa opiskelujaan.

”Valitettavasti vieraskielisillä työttömien osuus on kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia valmistuneita selvästi korkeampi. Vuonna 2019 ammatillisen tutkinnon suorittaneista vieraskielisistä 13 prosenttia oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen”, sanoo Oja.

Ammatillinen koulutus toimii monella tapaa ulkomaalaistaustaisten väylänä suomalaiseen työelämään.

”Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on erittäin tärkeä tehtävä yritysten ja ulkomaalaistaustaisten osaajien yhdistämisessä ja siinä ohessa yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin vaikuttamisessa,” korostaa Yli-Suomu.

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin. Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta.

Ennakointikamarin selvitys toteutettiin yhteistyössä Kaupunkitutkimus TA:n kanssa.

Ennakointikamarin selvitys ammatillisesta koulutuksesta (PDF)

Laajempi Ennakointikamarin selvitys ammatillisesta koulutuksesta

Lisätietoja:

Olli Oja,
Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö, Ennakointikamari,
olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586 

Riikka Vataja,
Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija,
riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, p. 040 536 0954

Tiina Tikander,
Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö,
tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540

Riikka-Maria Yli-Suomu,
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, johtaja,
riikka-maria.yli-suomu@keuda.fi, p. 050 3486544