Artikkelikuva

Helsingin seudun MAL-sopimusneuvotteluissa kohtuullinen lopputulos

Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MAL-sopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvottelujen venyminen ehti jo viivästyttää viime vuosina hyvään vauhtiin päässyttä asuntotuotantoa. Neuvottelutulos tarkoittaa merkittävää taloudellista panostusta tulevina vuosina erityisesti seudun raideliikenteeseen. Toteutuslistalle päässeillä hankkeilla on huomattavia positiivisia vaikutuksia niin asuntotuotantoon kuin sekä seudulliseen että valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Valtion odotettua pienempi rahoitusosuus Espoon kaupunkiradan kustannuksista ja Pisararadan sivuuttaminen ovat pettymyksiä.

– On erinomaista, että MAL-asiassa saavutettiin viimein yhteisymmärrys. Helsingin seudun voimakas väestönkasvu vaatii jatkuvia satsauksia asuntorakentamiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Uudessa sopimuksessa valtio ja kunnat sitoutuvat asuntotuotannon pitämiseen hyvällä tasolla, 16 500 asuntoa vuodessa, mikä on muun muassa työvoiman saannin kannalta tärkeää. Heikko suhdannetilanne tulee vaikeuttamaan tavoitteen saavuttamista, joten joustavuus asuntorahoittamisen kehittämisessä on tarpeen, painottaa maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Sopimus on hyvin tärkeä myös elinkeinoelämän kannalta. Liikenneyhteyksien kehittäminen luo edellytyksiä sekä asuntotuotannolle että yritystoiminnalle. Valtion vuoden 2019 lisätalousarvio ja vuoden 2020 talousarvio eivät sisältäneet juuri mitään liikenneinvestointeja Helsingin seudulle, joten odotukset MAL-neuvottelujen suhteen olivat korkealla. Alkuviikosta päättyneissä neuvotteluissa on sovittu muun muassa kahden tärkeän raideinvestoinnin Espoon kaupunkiradan ja pääradan parantamishankkeen välillä Pasila-Riihimäki toteuttamisesta. Työvoiman liikkuvuutta edistää Keravan liityntäpysäköinnin toteuttaminen. Tavaraliikenteen kannalta välttämättömiä raskaan liikenteen palvelualueita on sovittu toteutettavaksi kaksi.

– Espoon kaupunkirata on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti tärkeä investointi. Se sujuvoittaa työmatkaliikennettä ja mahdollistaa uutta asuntorakentamista, mutta on samalla osa Helsingin ja Turun välistä tunnin juna -yhteyttä. Valtion rahoitusosuudeksi kaupunkiradan kustannuksista on sovittu vain 50 prosenttia, vaikka kehäradan rakentamisesta valtio maksoi 70 prosenttia. Valtion tulisikin rahoittaa pääosa merkittävistä raskaan raideliikenteen investoinneista. Pisararata on seudun MAL-suunnitelmassa priorisoitu kärkihankkeiden joukkoon, joten sen puuttuminen investointilistalta on suuri pettymys, toteaa Pasuri.

Helsingin seutu on Suomen väestön, kaupan ja kansainvälistymisen kiistaton keskittymä, joka kasvaa muuta maata nopeammin. Uuden MAL-suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla olisi jopa puoli miljoonaa asukasta ja 300 000 työpaikkaa nykyistä enemmän. Seudulla tehdään noin neljä miljoonaa seudun sisäistä matkaa päivässä. Pääkaupunkiseudulle pendelöi noin 120 000 työntekijää joko muualta seudulta tai valtakunnasta.

Lue myös

Lausunto: Luonnos valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032

Väylävirasto on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032.

Kannanotto: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 -luonnos

Helsingin seudun kauppakamarin kannanottona esitetään seuraavaa: Yleistä MAL 2023 on strateginen...

Lausunto: Valtion väyläverkoston investointiohjelma vuosille 2024-2031

Kauppakamari on antanut lausunnon Väylävirastolle valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2024-2031.