Artikkelikuva

Helsingin seudun MAL-sopimusneuvottelut saatava pikaisesti maaliin – valtion rahoitettava pääosa Espoon kaupunkiradasta

Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MAL-sopimusneuvottelut ovat vielä kesken, vaikka edellinen sopimuskausi päättyi jo viime vuoden lopussa. Sopimukseton tila on myrkkyä seudun asuntotuotannolle, jonka hyytyminen olisi vakava lisäisku koronakriisistä laajasti kärsivälle metropolialueelle. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sopimukseen pääsemistä viivästyttää erimielisyys valtion rahoitusosuudesta Espoon kaupunkiradan rakentamisessa. Valtion tulee rahoittaa pääosa merkittävistä raskaan raideliikenteen investoinneista, kuten Espoon kaupunkiradasta.

– Helsingin seudun voimakas väestönkasvu vaatii jatkuvia satsauksia asuntorakentamiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Viime vuosina hyvään vauhtiin päässyttä asuntotuotantoa ei saa päästää notkahtamaan. Espoon kaupunkirata on erinomainen elvytysinvestointi, jolla on positiivisia vaikutuksia niin asuntotuotantoon kuin sekä seudulliseen että valtakunnalliseen liikennejärjestelmään, painottaa maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Valtion osuus Helsingin seudun MAL-sopimusten mukaisista liikenneinvestoinneista on merkittävästi pienentynyt 2010-luvulla samanaikaisesti, kun seudun asuntotuotanto ja sen tavoitteet ovat kasvaneet. Valtion vuoden 2019 lisätalousarvio ja vuoden 2020 talousarvio eivät sisältäneet juuri mitään liikenneinvestointeja Helsingin seudulle.

– Raiteisiin kannattaa satsata siellä, missä niillä on eniten käyttäjiä. Valtio maksoi noin 70 prosenttia Kehäradan rakentamisesta. Espoon kaupunkirata on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti osana Tunnin juna -hanketta vähintään yhtä tärkeä investointi. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvasti tieliikenteen päästöjen vähentämiseen erityisesti raideliikenteeseen investoimalla. Nyt hallituksella on oiva tilaisuus osoittaa, että kirjauksilla on katetta, pohtii Pasuri.

Helsingin seutu on Suomen väestön, kaupan ja kansainvälistymisen kiistaton keskittymä, joka kasvaa muuta maata nopeammin. Uuden MAL-suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla olisi jopa puoli miljoonaa asukasta ja 300 000 työpaikkaa nykyistä enemmän. Seudulla tehdään noin neljä miljoonaa seudun sisäistä matkaa päivässä. Pääkaupunkiseudulle pendelöi noin 120 000 työntekijää joko muualta seudulta tai valtakunnasta.

Lue myös

Lausunto: Luonnos Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2024 (AM-ohjelma)

Helsingin kaupunginkanslia on pyytänyt kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen...

Lausunto: Luonnos valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032

Väylävirasto on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032.

Kannanotto: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 -luonnos

Helsingin seudun kauppakamarin kannanottona esitetään seuraavaa: Yleistä MAL 2023 on strateginen...