Kansainväliset opiskelijat työllistyvät hyvin Uudellamaalla

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat työllistyvät Uudellamaalla muuta Suomea paremmin ja jäävät muualla maassa valmistuneita useammin asumaan Suomeen valmistumisensa jälkeen. Joka neljäs Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista vieraskielisistä muuttaa maasta vuoden sisällä valmistumisestaan, Uudellamaallakin lähes viidesosa. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ja maahan jääneiden kansainvälisten korkeakoulutettujen urapoluissa on nähtävissä selviä eroja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin tilannekatsaus selvitti vieraskielisten osaajien urapolkuja Uudellamaalla.

”Töissä olevat vieraskieliset valmistuneet työskentelevät pääsääntöisesti koulutustaan vastaavalla alalla ja koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Uudellamaalla korkeakoulutukinnon suorittaneet vieraskieliset ovat kuitenkin olleet selvästi kotimaisia verrokkejaan useammin työelämän ulkopuolella. Vieraskielisten valmistuneiden työllistymisnäkymät paranevat viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että valmistuneille tarjotaan riittävästi työmahdollisuuksia ja kannustimia jäädä Suomeen töihin”, Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja arvioi.

Ennakointikamarin tilannekatsauksen mukaan vieraskieliset korkeakoulutetut työllistävät itse itsensä useammin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat. Erot kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin ovat selvät: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vieraskielisistä lähes kahdeksan prosenttia työskentelee yrittäjinä tai yrittäjämäisissä tehtävissä, kun kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista itsensä työllistää vain noin neljä prosenttia.

Suuret yritykset työllistävät eniten vieraskielisiä korkeakoulutettuja

Oman yritystoiminnan lisäksi vieraskieliset korkeakoulutetut työskentelevät selvästi useammin suurissa (+250 henkeä) yrityksissä. Suuryrityksissä tekee työtä lähes 40 prosenttia vieraskielisistä valmistuneista. Vieraskieliset korkeakoulutetut työskentelevät kotimaisia verrokkejaan selvästi harvemmin kunnissa ja kuntayhtymissä.

”Tulosten valossa on selvää, että suuremmilla yrityksillä on paremmat valmiudet vieraskielisten työntekijöiden rekrytointiin. Sen sijaan kunnissa mahdolliset tiukat kielitaitovaatimukset näyttävät toimivan todella selvänä rekrytoinnin hidasteena”, Oja tiivistää.

Ennen valmistumista suoritetulla harjoittelulla ja kontakteilla oli selvästi suurempi vaikutus vieraskielisten maistereiden työllistymiseen. Suoritettu harjoittelu oli työllistymisen kannalta tärkeää tai erittäin tärkeää 58 prosentille vieraskielisistä maistereista, kun kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista vastaava osuus oli 33 prosenttia. Ojan mukaan tulos vahvistaa tarvetta vieraskielisten osaajien ja työnantajien törmäyttämiseen jo opiskelujen tai esimerkiksi kotouttamiskoulutuksen aikana.

Yritysten rekrytointinäkymissä ei suurta hiipumista

Yritysten rekrytointinäkymät ovat syksyllä 2022 laskeneet vaikean taloustilanteen myötä. Muutos ei ole kuitenkaan ollut läheskään yhtä dramaattinen kuin esimerkiksi keväällä 2020, kun koronapandemia iski. Helsingin seudun yritysten rekrytointinäkymät ovat tasaantuneet kiivaimman nousun jäljiltä, ja uusia työpaikkoja avataan hiukan vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman kysyntä on laskenut muun muassa rakentamisessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloilla. Helsingin seudulla on pulaa erityisesti sote-alan, rakentamisen, tietotekniikan, myynnin sekä palvelualan osaajista.

Yritysten rekrytointitarpeet ovat kuitenkin yhä yleisesti korkealla tasolla, eivätkä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset ole romahduttaneet rekrytointinäkymiä. Yritykset uskovat rekrytointitarpeiden kasvavan erityisesti parin seuraavan vuoden aikana. Pula osaavasta työvoimasta on säilynyt sitkeänä kasvun esteenä alueen yrityksissä.

”Yritykset kärsivät vaikean taloustilanteen tuomasta kysynnän laskusta ja hintojen noususta monin tavoin, eivätkä nämä valitettavasti poista osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Kansainvälisten osaajien työllistämiseen yritykset tarvitsevat erityistä tukea”, Oja sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin. Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta.

Ennakointikamarin tilannekatsaus

Työvoiman kysyntä, saatavuus ja osaamistarpeet Uudellamaalla –erityistarkastelussa kansainvälisten opiskelijoiden urapolut (PDF)

Työvoiman kysyntä, saatavuus ja osaamistarpeet Uudellamaalla –erityistarkastelussa kansainvälisten opiskelijoiden urapolut (Verkkojulkaisu)

Lisätietoja:

Olli Oja, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö,
Ennakointikamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586 

Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö,
tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540