Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Kasvu syntyy osaamisesta – hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettava jatkuvan oppimisen merkitys

Uusimaa on Suomen talouden veturi ja sen osuus bruttokansantuotteesta on lähes 40 %. Yli kolmannes koko maan työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Seudun talouskasvu perustuu kansainväliseen kilpailukykyyn, investointeihin ja innovaatioihin. Uudenmaan väkiluvun kasvu jatkuu ja vuonna 2040 alueella asuu jo 32 % suomalaisista. Väestönkasvu pohjautuu suurelta osin vieraskielisen väestön maahanmuuttoon, mikä edellyttää vahvaa panostusta myös kotouttamiseen ja työperäisen maahanmuuton kehittämiseen.

Yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet, vaikka ne ovat hetkellisesti helpottaneet talouden taantuman seurauksena. Suhdanteen kääntyessä pula osaavista työntekijöistä pahenee nopeasti.  Elinkeinoelämä tarvitsee sekä ammattiosaajia että korkeakoulutettuja ja ratkaisut on rakennettava pitkäjänteisesti. Hallituksen on puoliväliriihessä varmistettava, että koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut pystyvät vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Aikuisten osaamisen kehittämistä on vahvistettava

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmasosaa on aikuisia ja uranvaihtajat ovat yrityksille merkittävä osaavan työvoiman lähde. Ammattiosaajille on jatkossakin taattava mahdollisuuksia suunnata työuraa uudelleen tai vahvistaa osaamistaan esimerkiksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimuskoulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistymisaste on erittäin hyvä. Esimerkiksi vuonna 2021 erikoisammattitutkinnon suorittaneista vain alle neljä prosenttia oli työttömänä. 

Työurien pidentyessä ja työelämän muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin kohdistettu rahoitus. Koulutuksen kustannuksia ei voida jättää yksin työntekijöiden tai työnantajien vastuulle. Osaamistason ylläpito ja kehittäminen vaativat ennakoivaa ja pitkäjänteistä panostusta. Aikuiskoulutusta koskevien päätösten vaikutukset työllisyyteen, talouteen ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuteen on arvioitava huolellisesti etukäteen. 

Sujuvat väyläopinnot nostavat koulutustasoa

Koulutustason nostaminen edellyttää, että yhä useampi toisen asteen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Tämän mahdollistamiseksi perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvien nuorten on saatava riittävät valmiudet, jotka tukevat sekä työelämään siirtymistä että jatko-opintoihin hakeutumista. 

Helsingin seudulla n. 40 prosentilla uuden ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista on taustatutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti, ilman tarpeetonta byrokratiaa tai alueellisia esteitä. Selkeä ja toimiva siirtymä tukee yksilöiden etenemistä, vahvistaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja auttaa nostamaan koko väestön koulutustasoa.

Korkeakoulupaikat ja koulutusresurssit kasvukeskuksiin

Uudenmaan korkeakoulut kärsivät kroonisesta aloituspaikkojen riittämättömyydestä. Vuonna 2023 Uudellamaalla asui 31 % kaikista toisen asteen tutkinnon suorittaneista 19-vuotiaista, mutta alue sai vain 26 % korkeakoulujen aloituspaikoista. Tilanne on kestämätön niin nuorten kuin alueen elinkeinoelämän kannalta. Nyt on aika toimeenpanna hallitusohjelman kirjaus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä erityisesti kasvukeskuksiin.  

Koulutusresursseja on puoliväliriihessä rohkeasti suunnattava alueille, joilla niille on suurin tarve. Uudenmaan koulutustarpeisiin vastaaminen on koko maan etu. 

Helsingissä 9.4.2025

Lisätiedot: Olli Oja, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, +358 50 564 7586.

Kuvassa Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja.

Ennakointikamari

Ennakointikamari toimii koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja yritysten yhteistenä foorumina. Ennakointikamarin omistavat Stadin AO, Vantaan ammattiopisto Varia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Taitotalo, Mercuria kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College Oy, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Careeria Oy, STEP-koulutus, Suomen Diakoniaopisto Oy, Laurea, Haaga-Helia, Metropolia, Helsingin yliopisto, Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun kauppakamari.

Lue myös

Lausunto: luonnos hallituksen esitykseksi toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeeseen liittyvistä säädösmuutoksista

Hallituksen esitys perustuu Marinin hallituksen koulutuspoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksiin, joita on työstetty...

Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen perustaminen – kauppakamarin lausunnot

Helsingin seudun kauppakamari on esityksen kanssa yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa työuran aikainen oman osaamisen...

Ennakointikamari korostaa osaajapulan ratkaisemisessa yhteistyötä

Uusimaa tarvitsee siis monia akuutteja toimia koronapandemian vaikutuksista selviämiseen. Alueella toimiva laajan toimijaverkoston muodostama Ennakointikamari...