Artikkelikuva

Uudenmaan korkeakoulupaikat eivät riitä

Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä ei vastaa alueen todellista kysyntää. Korkeakouluihin hakee Helsingin seudulla jatkuvasti enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkoja on tarjolla. Rakenteellinen vinouma vaikuttaa kielteisesti koko metropolialueen kilpailukykyyn.

Korkeakoulujen vetovoima on kasvanut koko ajan Uudellamaalla viime vuosina. Vetovoiman kasvu ei kuitenkaan näy korkeakoulujen aloituspaikkojen jakaumassa – Helsingin seudun korkeakoulujen hakijamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, mutta aloituspaikkoja ei ole lisätty samassa suhteessa. Vuosien 2018–2020 aikana ensisijaisesti Uudenmaan korkeakoulujen hakeneiden määrä on noussut 34 prosentista 44 prosenttiin. Vuosina 2017–2019 yli 30 prosenttia maan ylioppilaista valmistui Uudeltamaalta, mutta seuraavan syksyn yhteishaussa maakuntaan kohdistui vain noin 26 prosenttia aloituspaikoista.

– Uudenmaan taloudellinen painoarvo ja sen väestökehitys eivät näy alueen korkeakoulujen aloituspaikoissa. Vaje pelkästään edellisen vuoden ylioppilaiden lukumäärän ja aloituspaikkojen suhteessa on merkittävä ja lisäksi on huomioitava, että korkeakoulutuksen on vastattava myös työikäisen väestön koulutustarpeeseen, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Riikka Vataja.

Korkeakoulutuksen volyymi laahaa perässä myös kansainvälisesti tarkasteltaessa. Vuonna 2019 Uudellamaalla 25–34-vuotiaista 42,1 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon. OECD-maiden vastaava keskiarvo on 45 prosenttia. Yritysten huoli osaajien saatavuudesta myös tulevaisuudessa on aiheellinen.

– Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on liian pieni Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn ja riittävän osaamisen tason varmistamisen kannalta. Myös työikäisen väestön tarve jatkuvaan oppimiseen kasvaa koko ajan, sillä Uudenmaan työpaikkarakenne muuttuu ja jatkossa entistä useammassa tehtävässä vaaditaan korkeakoulututkintoa, Vataja jatkaa.

Vaikka prosentit saattavat tuntua pieniltä, ongelma on rakenteellinen ja vaikuttaa negatiivisesti metropolialueen kilpailukykyyn. Uudenmaan työvoimatarpeeseen vastaaminen vaatii jatkossa paitsi alueen työllisyysasteen myös työntekijöiden osaamistason nostoa. Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat nykyistä korkeammin koulutettua ja uusilla taidoilla varustettua työvoimaa, kun työvoiman osaamisvaatimukset tulevat kasvamaan.

Yhteenveto korkeakoulujen
aloituspaikoista Uudellamaalla

Korkeakoulujen aloituspaikat marraskuu 2020

Lue myös

Pulaa sairaanhoitajista, ylitarjontaa myyjistä – Ennakointikamarin katsauksessa tarkastellaan työvoiman kohtaantoa Uudellamaalla

Maaliskuussa 2024 Uudellamaalla ilmoitettiin 18 088 uutta työpaikkaa. Työvoiman kysyntä on...

Lausunto: Luonnos valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032

Väylävirasto on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032.