Risteilylaivoilla ruokaillaan ympäristövastuun mukaisesti

Tallink-konsernin kaikki laivat ovat saaneet MSC-sertifikaatin, jonka piirissä ovat katkaravut ja sillituotteet. Laivoilla käytetään vuosittain noin 150 000 kiloa katkarapuja ja 40 000 kiloa sillejä. Vertailevissa tutkimuksissa kalastuksen alkulähteille asti ulottuva MSC on osoittautunut luotettavimmaksi pyydetyn kalan ympäristömerkiksi.

Ruokahävikin vähentäminen on meille tärkeää. On tätä päivää, että huolehditaan, ettei ruokaa mene roskiin eikä turhaan muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on tarkoitettu, sanoo Silja Serenaden keittiöpäällikkö Heikki Härmä. (kuva: Jari Hemmilä)

– Ketjuun kuuluvat kalastajat, kalastuksen jälkeiset käsittelijät sekä myyjät, ja me pystymme laivoilla näkemään, paljonko tuotteita on tullut, ja paljonko niitä on varastossa. Jäljitettävyyssertifioinnin avulla pystymme kertomaan ihmisille, miten esimerkiksi katkarapuja kalastetaan vastuullisesti siirtymällä ajoittain uusille kalastusalueille varmistaen ettei mitään aluetta ylikalasteta tyhjäksi.

–  Olemme myös jo vuosia noudattaneet myös WWF:n Kalaopasta, emmekä käytä punaiselta listalta mitään tuotteita. Eli matkustaja voi huoletta syödä laivalla kaloja ja äyriäisiä. Punaisella listalla olevia tuotteita kuluttajien ei tulisi käyttää, sillä ne ovat uhanalaisia, tai sitten niiden kasvatus tuhoaa luontoa tai vie vesistöstä muut kalat. Keltaisella listalla olevia tulisi käyttää harkiten, mutta vihreän listan kalat ovat tuotteina vastuullisia ympäristöä kohtaan, sillä vihreä väri merkitsee vastuullista kalastusta, luettelee keittiöpäällikkö Heikki Härmä vastuullisten kalavalintojen perusteista.

Vastuullista ruokailua yhteistyössä WWF:n kanssa

Tallink Silja tavoittaa koko konsernin tiimoilta kaikilla laivoilla vuosittain noin 10 miljoonaa henkilöä. Tämä tarjoaa varustamolle hyvän mahdollisuuden jakaa matkustajille ruokaan ja ruoan vastuullisuuteen liittyvää tietoutta ruokahävikin ehkäisemiseksi. Tietoutta jaetaan laivojen screeneillä, mutta myös uutiskirjeissä ja verkkosivuilla.

– Ihmisten pitää nauttia syömisestä, mutta samalla pitää kuitenkin muistaa, että jos ruoka heitetään roskiin, on kaikki siihen käytetty energia kulutettu turhaan, ja että vastuullinen ruokailu vähentää ruokahävikkiä sekä säästää koko globaalia ruokaketjua ympäri maailman, kertoo vuonna 1990 Silja Linen palveluksessa aloittanut Heikki Härmä.
Myös monitahoisessa ruokahävikkiaiheessa Tallink Silja on yhdistänyt voimansa WWF:n kanssa.

– WWF:n nuorten tiimi kävi risteilemässä laivallamme, ja risteilynsä perusteella he tuottivat materiaalia matkustajille, ja tällöin asiakas voi miettiä syömänsä ruoan lähtökohtia. Kyse on ihmisten tietoisuuden lisäämisestä, kuten mistä ruoka on peräisin, ja millaisia ovat ruoan tuottamisen ympäristövaikutukset.

#Vaikutasyömällä kuvat: WWF Nuoret

Kasvisruokien houkuttelevuus

Tallink Silja aloitti jo vuonna 2017 ruokabloggareiden kanssa vegaani- ja kasvisruokiin liittyvän kehitysprojektin, ja keittiöpäällikkö Heikki Härmä kertoo parhaillaan käynnissä olevan ruoan ympäristövaikutuksiin ja vaihtoehtoihin vaikuttavan projektin tapahtuvan monin eri tavoin, esimerkiksi ruokabloggaajien esittämillä näkemyksillä.

– He pohtivat sitä, miten vegaaniruoka voisi olla vaihtoehto myös lihansyöjille, ja silloin kaikissa ravintoloissa voisi asiakkaille olla tarjolla vegaani- ja kasvisruokavaihtoehto. Tässä aiheessa haasteena on lisätä kasvisruokien houkuttelevuutta sekaruoan käyttäjille.

Buffet-ravintolassa matkustajille on tarjolla useita ateriavaihtoehtoja. Ruokahävikin välttämiseksi ruoan raaka-aineet on valittu niin, että ruokaa ei turhaan menisi roskiin.

– Ruoan tarjoilussa olemme pienentäneet vatikokoja, ja kun vati tyhjenee nopeammin, niin tuotteet pysyvät tuoreina pidempään ja tarjoiluvadit tyhjenevät nopeammin. Ruokien kohdalla on otettu käyttöön yksittäiset annospalat, joita voi sitten käydä ottamassa aikaisempaa pienemmille lautasille useammin. Lämpimässä pöydässä olevan kirjolohen kohdalla hävikki on annospalojen käyttöönoton myötä vähentynyt noin 30 prosentilla.

Tietoisuudesta käytäntöön

Ravintoasioiden tiedotus kuluttajille lisääntyy kaiken aikaa, ja Tallinkin ja Silja Linen laivoilla matkustajat nauttivat ruokien uudenlaisista tarjoilutavoista.

– Siirryimme tarjonnassa kuusi vuotta sitten erilaisiin toreihin, joista esimerkkeinä kalatori ja lihatori, jolloin ihmiset voivat jonottamatta siirtyä linjalta toiselle. Kylmissä ruoissa on 12 eri pistettä, joista ateriointi voidaan aloittaa. Tämän jälkeen tarjolla on kaksi lämmintä linjaa ja sitten kaksi pyöreää jälkiruokapöytää, joka sekin helpottaa jonottamista, kuvailee Heikki Härmä.
Lihan käytön kohdalla tietoisuuden lisäämisellä halutaan vaikuttaa asenteisiin, sillä suomalainen syö vuodessa lihaa noin 80 kiloa, kun globaalisella tasolla ympäristö kestäisi 20 kilon suuruisen määrän.

– Ruokavaihtoehtojen kohdalla on tarjolla ollut esimerkiksi intialaisia kasvisruokavaihtoehtoja. Kasvisruokapöydän suunnittelussa muodostavat kasvikset lähtökohdan, mutta lihaakin on tarjolla. Pienempi lihan käyttömäärä pienentää ostoja ja parantaa samalla tuotteen tasalaatuisuutta.

Marine Stewardship Council (MSC)

Riippumaton ja voittoa tavoittelematon järjestö pyrkii edistämään kestävää merenelävien tuotantoa
oman sertifiointiohjelmansa ja ympäristömerkkinsä avulla.

www.msc.org