Sähköautoilun sanansaattaja kaipaa asennemuutosta

Suomessa aiotaan kasvattaa sähköautokanta 250 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Monen tavallisen polttomoottoriautoilijan silmissä tavoite näyttää utopistiselta, mutta PlugIt Finlandin kehitysjohtajan Hans Ahlströ­­min mukaan täysin realistiselta – toki muutamin reunaehdoin.

– Hintojen on tultava nykyisestä selvästi alaspäin ja latausverkosto on saatava kattavammaksi. Vielä isompi muutos tarvitaan kuitenkin asenteissa. Sähköauto on opittava näkemään käyttökelpoisena ja ylläpitokustannuksiltaan selvästi edullisempana vaihtoehtona, Ahlström toteaa.

Häntä harmittaakin keskustelun jumiutuminen lähes yksinomaan autojen hankintahintaan ja akkujen tiheään lataus­tarpeeseen. Samalla on unohtunut, että sähkö­auton huolto-, ylläpito- ja polttoaine­kulut ovat vain murto-osa perinteisen bensa- tai dieselauton vastaavista.

– Kuinka moni meistä ajaa yhteen menoon tai edes päivittäin yli 200–300 ­kilometriä, joka on useimpien autojen lataus­väli, kehitysjohtaja kysyy.

Valtiovallan tavoite 250 000 sähkö­autosta pohjautuu EU:n päästötavoitteisiin. Plugit:in laskelmissa yksi sähköauto tarvitsee 2,5 latausasemaa: yksi pitää olla työpaikalla, toinen kotona sekä ”puolikas” latausasema harrastuksien tai kauppakeskuksen yhteydessä.

– Käytännössä se tarkoittaa lähes 50 000 lataustolpan asentamista vuosittain seuraavien 13 vuoden aikana. Tämä on meille kaikille iso mahdollisuus, joka luo myös työpaikkoja, Ahlström muistuttaa.

Latauspalvelut asiakkaiden luo

PlugIt:in ideana on tuoda latauspalvelut huoltoasemilta kotipihoille, kauppakeskuksiin ja työpaikkojen yhteyteen – käytännössä sinne, missä ihmiset autoillaan muutenkin liikkuvat. Kaupunkikeskustat ja kadunvarret jätetään suosiolla paikallisille energiayhtiöille.

Tähän mennessä se on toimittanut runsaat 2 000 latauspistettä eri puolille Suomea. Parhaiten kauppa on käynyt pääkaupunki­seudulla, jossa myös sähköautokanta on selvästi muuta maata suurempi. Tekniikan osalta se tekee tiivistä yhteistyötä alan johtavien kansainvälisten toimijoiden kanssa.

– Esimerkiksi kauppakeskuksessa auto latautuu kätevästi muun asioinnin yhteydessä. Kauppiaatkin ovat tyytyväisiä, sillä ostoksilla viivytään ilmaisen latauksen houkuttamana todennäköisesti hieman kauemmin. Yksi hybridiauton latauskerta maksaa sen tarjoajalle vain noin 70 senttiä, Ahlström ynnäilee.

Sähköautojen myynti tuplaantui alkuvuonna

Monet keskeiset autonvalmistajat ovat jo ilmoittaneet selkeistä panostuksista sähköautoihin. Hinnat tulevat tuotantomäärien myötä alaspäin, mutta myös kansalliset verolinjaukset ja etenkin kaupunkiliikenteen päästörajat vaikuttavat kuluttajien valintoihin.

Norjassa tämä keppi-porkkana -politiikka on näkynyt suoraan sähköautojen myynnissä. 100 000 auton raja rikottiin jo vuodenvaihteessa, Suomessa päästiin kesällä 1 200 auton tasolle.

– Jonkinlainen käänne on meilläkin tapahtunut, sillä sähköautojen myynti on tuplaantunut alkuvuoden aikana. Myös meidän liikevaihtomme nousee tänä vuonna selvästi budjetoitua ripeämmin ylöspäin, Ahlström iloitsee.

Moni on peräänkuuluttanut valtion tai isojen sähköyhtiöiden vetovastuuta latausin­fran rakentajana ja ylläpitäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut tukevansa yritysten latauspiste-investointeja 4,7 miljoonalla eurolla. Varsinaiseksi verkonrakennuttajaksi se ei kuitenkaan lähde.

– Itsekin näen, että on viisaampaa rakentaa latausverkostoa markkinavetoisesti ja asiakaslähtöisesti. Tulevaisuudessa autot latautuvat myös omilla aurinkokennoilla, kun kiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät, Ahlström toteaa.

Kauppakamarista kontakteja ja kumppaneita

Espoolaistunut PlugIt on Helsingin seudun kauppakamarin jäsen. Kehitysjohtajan mukaan kauppakamari tarjoaa tiedon ja koulutuksen lisäksi tärkeitä verkostoja ja kumppanuuksia, jotka auttavat nuorta yritystä eteenpäin.

Samalla Ahlström uskoo, että PlugIt:illä on annettavaa myös muille kauppakamarilaisille. Sähköautoilun ympärille on kasvamassa uusi miljardien eurojen markkina, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia perinteisen autoalan ulkopuolisille yrityksille. Samalla on kuitenkin oltava valmis jatkuvaan muutokseen.

– Seuraava sukupolvi on autossa enää matkustaja ja palvelunkäyttäjä, auto hoitaa ajamisen, reitinvalinnan ja valitsee pysähdyspaikat. Tällä hetkellä mekin laskutamme vielä perinteistä rautaa ja lataustekniikkaa, mutta suuntaamme palveluyritykseksi. Tulevina vuosina olemme selkeästi softa- ja palvelutalo, jonka liiketoiminta skaalautuu myös kansainvälisille markkinoille, kehitysjohtaja visioi.