Satama- ja logistiikkapäivä 2023: Meriliikenteen tulevaisuudessa on monta vihreää vaihtoehtoa

Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin Sataman järjestämä Satama- ja logistiikkapäivä (10.10.2023) kokosi sektorin toimijat yhteen Scandic Marina Conference Centeriin, Helsingin Katajanokalle. Päivän aikana kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja logistiikasta, taloudesta ja turvallisuudesta. 

Tapahtuman avasi Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen, joka toimi myös tilaisuuden juontajana. Hän korosti puheenvuorossaan sitä, miten poikkeuksellista aikaa olemme eläneet viime vuodet.

”2020-luku on ollut suunnastaan raamatullisten vitsausten ravistelema”, sanoi Pakarinen. 

Saman huomion toistivat myös muut puhujat. Pandemia, inflaatio, korkojen nousu ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat luoneet haasteita kaikille sektorin toimijoille. 

Onko Suomi saavutettava vai saari?

Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari kertoi puheenvuorossaan sataman tilanteesta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. 

”Tällä hetkellä 95 % Suomen ulkomaankaupasta tehdään meriteitse. Olemme yhä enemmän riippuvaisia merikuljetuksista”, kertoi Haapasaari. 

Haapasaari pohti myös kiskoyhteyksien parantamista, ja niiden merkitystä ulkomaankaupalle. Hän aprikoi kiskoyhteyksien olevan kuitenkin riittämättömiä.

”Kiskoyhteyksiä olisi tarpeellista olla esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin, mutta on syytä muistaa myös, että Suomesta kuljetetaan vuosittain 90 tonnia tavaraa. Tuo määrä ei kulkisi pelkällä kiskoliikenteellä”, Haapasaari sanoi. 

Logistiikkasektorilla on viljelty sanontaa ”Suomi on saari”. Olemme sijainniltamme hieman kaukana muusta Euroopasta ja tänne voi saapua vain hyvin rajallisia reittejä pitkin. Tätä analogiaa korostaa erityisesti nykyinen geopoliittinen tilanne. 

Saman huomion teki myös Haapasaari puheessaan meriliikennettä koskevasta regulaatiosta.

”Tavoitteet regulaatiossa ovat ehdottoman hyviä. Ajoitus on kuitenkin haastava, kun tässä kohtaa on paljon suhdanne- ja saavutettavuushuolta. Mikä on tämän maan kilpailukyky tulevaisuudessa? Onko meidän saaremme vielä kauempana?” 

Haapasaari pohti esityksensä päätteeksi myös matkustajaliikenteen kasvua tulevaisuudessa.

”Matkustajaliikenteen osalta tullaan tänä vuonna pääsemään 9 miljoonaan, mutta tulee menemään vielä jokunen vuosi, että pääsemme pandemiaa edeltäneelle 12 miljoonan matkustajan vuositasolle.”

Vihreä siirtymä kolkuttelee meriliikenteen ovella

Tapahtumassa järjestettiin myös paneeli, jossa keskustelemassa olivat ST1:n Head of Investment Management Office Riitta Silvennoinen ja CMA CGM Finlandin toimitusjohtaja Mikael Ruhala. Paneelin juonsi Pia Pakarinen, joka kutsui panelistit pohtimaan päästökaupan toteutumista varustamojen näkökulmasta.

”Näen, että regulaatio on vain yksi keino. Asiakkaat ja asiakkaiden asiakkaat ovat usein edelläkävijöitä ja ylittävät jopa regulaattorin vaatimukset ja haluavat viedä asioita eteenpäin. Muutos tulee varmasti näkymään ensi sektoreilla, joissa kustannukset ovat pieniä ja siirtymä vihreisiin kuljetusratkaisuihin helppo. Yrityksillä on myös iso rooli siinä, että voi ottaa edelläkävijäroolia ja tuoda samalla realismia päättäjille, että mitä voidaan tehdä ja millä aikataululla”, pohti Silvennoinen. 

Pakarinen pyysi panelisteja pohtimaan myös vihreän siirtymän vaihtoehtoja erityisesti polttoainenäkökulmasta. 

”Isona trendinä on sähköistyminen. Mitä pystytään sähköistämään, se kannattaa sähköistää”, vastasi Silvennoinen. 

Hän pohti vastausvuorossaan myös sähköistettävien alusten ja ajoneuvojen kokoa.

”Mitä isompi ja raskaampi matka on, sitä todennäköisemmin tarvitaan jotain muuta kuin sähköä. Biopohjaisten kestävät raaka-aineet eivät tule riittämään liikenteen tarpeisiin eivätkä ne saa uhata ruuantuotantoa”, jatkoi Silvennoinen. 

”LNG:llä on menty ja monet uudet laivat ovat metanolipohjaisia. Tällä hetkellä toiset tutkivat ammoniakkia, toiset ydinvoimaa. Tutkimme myös vuorovesienergiaa, tuulienergiaa ja aurinkoenergiaa. Näissä suurin ongelma on kuitenkin skaalattavuus”, kertoi Ruhala. 

Päivän muita puheenvuoroja pitivät Pääesikunnan insinöörieversti Mika Karppinen, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Sabina Lindström, Nordean pääekonomisti Juho Kostiainen ja futuristi Perttu Pölönen. 

Satama- ja logistiikkapäivä järjestetään kahden vuoden välein.