Toimitusjohtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamari.

Toimitusjohtajalta: Julkisen talouden korjaaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia

Eduskuntavaalit ovat takana ja alkamassa ovat todennäköisesti hankalat tunnustelut siitä, olisivatko eri puolueiden näkemykset parhaista keinoista maamme tulevaisuuden turvaamiseksi sovitettavissa yhteiseksi hallitusohjelmaksi.

Helmikuun 2023 lopussa valtionvelan määrä oli 144 miljardia euroa. Valtionvelan korkomenot vuonna 2023 ovat arviolta 2,6 miljardia euroa. Valtion korkomenoja katetaan lisävelalla. Nollakorkojen aika on ohi.

Osaavan työvoiman saatavuus heikkenee, ja työvoimapulasta uhkaa muodostua kasvun este. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä ei tästäkään huolimatta pienene. Harveneva työssä käyvä joukko kannattelee vanhenevaa kansaa.

Tulevan hallituksen on asetettava murheellisen trendin kääntääkseen kunnianhimoiset tavoitteet julkisen talouden ja velkaantumisen korjaamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi.

Vähemmällä rahalla pitää saada jatkossa enemmän. Se on mahdollista vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Työnteon kannustavuutta on parannettava, ja työnteon on oltava ensisijainen toimeentulokeino sosiaaliturvaan nähden. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on porrastettava, paikallinen sopiminen mahdollistettava ja verotuksen painopiste siirrettävä työn verotuksesta kulutus- ja haittaveroihin.

Väestörakenteen muutos on niin raju, että työvoimapula voidaan ratkaista vain työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Suomi ei ole kuitenkaan tällä hetkellä kansainvälisten osaajien silmissä riittävän houkutteleva. Maahanmuuttopolitiikkaa pitääkin ryydittää aikaisempaa tavoitteellisemmaksi. Oleskelulupaprosessien nopeuttaminen on pakollista perustekemistä – sen lisäksi on houkuteltava osaajia hyvillä palveluilla ja sujuvalla kotoutumisella.

Kauppakamarillakin on oma tehtäväsarkansa:
yritysten valmiuksia kansainväliseen rekrytointiin pitää parantaa,
sillä vasta vain noin 40 prosenttia yrityksiä on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia.

Helsingin seudun kasvun kannalta osaavan työvoiman tarpeiden turvaaminen on aivan erityisen tärkeää, sillä työpaikat sijaitsevat erityisesti täällä. Koulutukseen ja perustutkimukseen panostamisesta ei voida tinkiä hankalassakaan taloudellisessa tilanteessa. Helsingin seudun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset on pikemminkin nostettava viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Satsaus tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin on investointi tulevaisuuteen, koska menestyvät innovaatioekosysteemit houkuttelevat seudulle kansainvälisiä osaajia ja ulkopuolista rahoitusta. Nyt on aika käynnistää talouden positiivinen kierre.


Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
Twitter: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen

Lue myös

Kannanotto: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 -luonnos

Helsingin seudun kauppakamarin kannanottona esitetään seuraavaa: Yleistä MAL 2023 on strateginen...

Toimitusjohtajalta: Hallitus töihin

Uuden hallituksen alkutaival on ollut hankala. Yrityksissä on seurattu julkisuudessa käytävää keskustelua suurella huolella. Työvoiman tarve on...

Mitä markkinamahdollisuuksia Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari tarjoavat suomalaisille yrityksille?

Tšekin bruttokansantuote on noin puolet ja Slovakian yksi kolmasosa Suomen bruttokansan­tuotteesta....