Tutkimusprofessori Jari Hakanen: Hyvä johtaja keskittyy työntekijöiden vahvuuksiin

Työhyvinvoinnissa on korostettu perinteisesti työuupumuksen kaltaisiin epäkohtiin puuttumista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt työyhteisöstä löytyvät potentiaalit ja vahvuudet, joita tunnistamalla ja vahvistamalla voidaan saavuttaa yhdessä entistä parempia tuloksia.

Tätä mieltä on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, joka alusti Helsingin seudun kauppakamarin koulutus- ja työvoima-asiain valiokunnassa johtamisen ja työn imun merkityksestä työssä jaksamisessa.

– Työn imu on tarmokkuutta, omistautumista ja nautintoa työhön uppoutumisesta. Se kasvattaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että työpaikan tuottavuutta, Hakanen sanoi.

Hänen mukaansa työn imun suotuisaa vaikutusta tuottavuuteen selittävät monet tekijät. Koettu työn ilo, innostus ja ylpeys vahvistavat yksilöllisiä voimavaroja ja taitoja, jotka taas mahdollistavat entistä laadukkaamman työskentelyn.

Hakanen huomautti, että työn imua kokevat asettavat todennäköisesti entistä kovempia haasteita ja tartuttavat innostusta muihinkin, jolloin koko tiimin suoritus parantuu.

Palveleva johtaja kuuntelee ja energisoi

Hakanen on tutkinut pari vuosikymmentä työn imua ja sitä edistäviä tekijöitä. Oleellinen asia hänestä on palveleva johtamistapa, jossa esimies keskittyy henkilöstön menestymisen edistämiseen, työntekijöiden kuunteluun ja heidän voimaannuttamiseensa.

– Palveleva esimies pyrkii synnyttämään työilmapiirin, joka energisoi ihmisiä ja ehkäisee työuupumusta. Johtajan ensisijaisena motiivina on halu palvella, ei vain oman uran edistäminen.

Hakasen mielestä työntekijöiden luottamusta herättää myös esimiehen aitous. Hän ei peitä inhimillisiä piirteitä ammatilliseen roolinsa, vaan tunnustaa nöyrästi vahvuutensa ja puutteensa.

Palveleva johtaminen on hierarkkisen ja autoritäärisen johtamisen vastakohta. Hakanen korosti kuitenkin, ettei työyhteisön palvelijana toimiminen tarkoita esimiehen valta-aseman katoamista tai roolien kääntymistä päälaelleen.

– Johtaminen on edelleen vallankäyttöä, mutta kyse on hyvän edistämisestä. Näin asetetut tulokset toteutuvat ja jengi voi hyvin.

Hakanen muistutti, että palveleva johtaminen ei ole vain esimiesten asia. Hyvässä työyhteisössä autetaan toinen toista, jotta kaikki voivat hyvin ja yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Työn tuunaaminen lisää motivaatiota

Työn imua voidaan parantaa mahdollistamalla työn tuunaaminen. Tällä Hakanen tarkoittaa oman työn muokkaamista itselleen mielekkäämmäksi.

– Useimmissa työtehtävissä on mahdollista vaikuttaa ainakin jonkin verran sisältöön tai työtapoihin esimerkiksi tekemällä jotakin uudella tavalla tai sisällyttämällä työhön enemmän tai vähemmän tehtäviä.

Hakanen sanoi, että usein jo pienet mutta fiksut tuunaukset lisäävät työn imua. Sama vaikutus voi olla jonkin uuden taidon opettelulla.

– Tarkoitus ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan omaksua uusia näkökulmia ja tapoja työntekoon ja ravistella rutiineja.
Hakanen korosti myös vuorovaikutuksen merkitystä työn imulle ja työhyvinvoinnille. Tähän kannattaa työyhteisössä panostaa, vaikka yhteydenpito korona-aikana onkin saattanut jäädä pitkälti etäyhteyksien varaan.

Hakanen viittasi Työterveyslaitoksen ja Etlan yhteiseen tutkimukseen, jossa työn imun hyödyt heijastuvat sekä yksilön uraan että laajemmin yhteiskuntaan. Väestön ikääntyminen ja osaajapulan kroonistuminen ovat aiheuttaneet tarpeen pidentää työuria sen molemmista päistä.

– Työn imu ennustaa pienempää todennäköisyyttä päätyä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti suomalaisten ammattiaseman kohenemiseen ja palkkatasoon.