Työvoiman veto- ja pitovoima puhutti kuutoskaupunkien tapaamisessa

Kauppakamarit järjestivät Helsinkiin kokoontuneille kuutoskaupunkien luottamushenkilöille tilaisuuden, jossa esiteltiin osaavan työvoiman saantiin liittyviä haasteita ja ratkaisuehdotuksia yritysten näkökulmasta.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajan Pia Pakarisen vetämässä tilaisuudessa kauppakamarit kertoivat muun muassa hyvistä käytännöistä, joilla osaajia saadaan houkuteltua ja pidettyä yrityksissä.

Kuutoskaupunkien ryhmän muodostavat väestömäärältään maan suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku.

Helsingin kaupungin kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen huomautti muun muassa koulutukseen liittyvistä yhteisistä haasteista.

– Jatkossa yhä useampi työtehtävä edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Kasvukeskuksissa uudet työpaikat syntyvät asiantuntijatehtäviin. Siksi kuuden suurimman kaupungin korkeakoulujen riittävä resursointi on kyettävä takaamaan. Myös ammatillinen koulutus jatkuvan oppimisen toteuttajana on otettava täyteen käyttöön, Lahtinen esitti.

Epäsuhta resurssien jaossa korjattava

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen nosti esiin resurssien epäsuhtaisen jakautumisen maan sisällä. Esimerkiksi koulutuksen rahoituksessa suurimmat kaupungit eivät saa tarpeitaan vastaavaa osuutta.

– Muun muassa toisen asteen rahoitus- ja järjestämismallia on uudistettava tarvelähtöiseksi ja joustavaksi, jotta koulutuksen kohtaanto suhteessa työvoimatarpeisiin ja alueen ikäluokkiin saadaan paremmaksi.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja ulkomaalaistaustaisen työvoiman nykyistä parempi hyödyntäminen nousivat esille kaikissa puheenvuoroissa. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo kertoi hyvistä käytännöistä, joilla kuutoskaupungit voivat vetää ja pitää kansainvälisiä osaajia.

– Turussa hyvä esimerkki ovat yritystyöskentelyjaksot korkeakoulujen kansainvälisille tohtorikoulutettaville.

Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtajan Mari Viirelän tärkein toive kaupunkien päättäjille oli, että julkisen sektorin tulisi pystyä ostamaan palveluja muullakin kuin suomen kielellä.

– Tämänhetkisten kielivaatimusten vuoksi palveluja tuottavat yritykset eivät voi palkata ulkomaista työvoimaa.

Jatkuva oppiminen tärkeää työpaikoilla

Myös kuutoskaupunkien luottamushenkilöiden lääkkeet työvoimapulaan liittyivät pitkälti koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Kansanedustaja ja Tampereen entinen pormestari Lauri Lyly (sd.) huomautti, että opiskelupaikkojen lisääminen ei yksin riitä parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta.

– Lisäksi tarvitaan osaamisen nostamista jo työelämässä oleville. Se tarkoittaa jatkuvaa oppimista, johon myös yritysten tulisi panostaa nykyistä enemmän ja mahdollistaa työntekijöiden opinnot vaikkapa niin, että neljä päivää tehdään töitä ja yksi opiskellaan.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Björn Månsson (r.) toivoi ulkomaalaistaustaisten nykyistä parempaa työllistymistä myös vajavaisilla suomen tai ruotsin kielen taidoilla.

– Kieltä voisi opiskella työpaikalla ohjatusti. Se olisi parasta integraatiota työelämään. Myös Suomeen tulevien osaajien puolisoille tulee löytää töitä. Se edellyttää monipuolista tarjontaa, oli sitten kyse asiantuntijatehtävistä tai matalapalkkaisista ja osa-aikatöistä.

Suomeen muuttaneiden koulutus varmistettava

Myös Turun apulaispormestari Piia Elo (sd.) kantoi huolta täällä jo olevien maahanmuuttajien koulutustason nostamisesta.

– Osaavan työvoiman houkuttelu Suomeen ei yksin riitä, vaan meidän on varmistettava, että myös tänne muuttaneilla on riittävät valmiudet selviytyä opinnoistaan ja mahdollisuus integroitua yhteiskuntaan.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) korosti, että ulkomaisen työvoiman pitovoiman parantamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän heille suunnattuja palveluja.

– Kaupunkien tehtävänä on varmistaa, että kaikki löytävät peruspalvelut. Sen lisäksi tarvitaan viihtyvyyttä parantavia harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuria. Myös yleisellä ilmapiirillä on merkitystä. Meidän pitää olla suvaitsevaisia tulijoita kohtaan ja olla kiinnostunut tutustumaan muihin kulttuureihin.