Ukraina voi tarjota pk-yrityksille miljoonamahdollisuuksia

Miltä näyttää Ukraina sodan päätyttyä ja millaisia ovat jälleenrakennukseen liittyvät odotukset, mahdollisuudet ja riskit? Entä milloin ja miten suomalaisyritysten kannattaisi käynnistää siellä liiketoimintaa?

Siinä avainteemoja, joihin pureuduttiin Helsingin seudun kauppakamarin ja Enterprise Europe Networkin (EEN) marraskuun alussa järjestämässä webinaarissa. Sen perusviestinä oli, että Ukraina tarjoaa paljon vientimahdollisuuksia, joita kannattaa tarkkailla ja joihin voi tarttua jo nyt.

Tätä korosti myös webinaariin tien päältä terveiset lähettänyt Ukrainan auto- ja kuljetusalan klusteripäällikkö Olga Trofymova. Ukrainan yrityskenttä järjestäytyi heti sodan alettua toimialakohtaisiksi klustereiksi, joista yhdessä myös Trofymova työskentelee.

Klusterit tekevät yhteistyötä myös Euroopan komission perustaman EEN-verkoston (Enterprise Europe Network) kanssa.

–Juuri näihin klustereihin tarvitsemme nyt osaavia kumppaniyrityksiä. Vaikka osa maastamme on miehitetty ja sotatilassa, pyörii bisnes eri puolilla Ukrainaa. Sisämarkkinat ovat kuitenkin heikossa kunnossa ja lähes kaikesta on pulaa. Siksi haemme kumppaneita ja verkostoja ulkomailta, myös Suomesta, hän kertoi videopuhelussa.

Tarjolla valtava jälleenrakennusurakka

Suomalaisia pk-yrityksiä kannusti liikkeelle myös maassa pitkään asunut ja Odessassa turvallisuusalan Centry Global-konsulttitoimistoaan pyörittävä Risto Haataja.

Trofymovan tavoin hän painotti, että valtaosassa maata ja jopa etulinjan lähellä elämä jatkuu. Yrityksille tärkeät pankki- ja maksujärjestelmät ovat toimineet entiseen tapaan ja myös sähköinen asiointi ja maksaminen onnistuu.

Yritysten veroja ja tullimaksuja on Haatajan mukaan pudotettu kuluvan vuoden aikana reippaasti ja lisää kevennyksiä on tulossa.

–Tavaroille ja palveluille on kova kysyntä. Kaikki mikä saadaan tänne sisään, on tervetullutta. Esimerkiksi teknologista osaamista valjastetaan tällä hetkellä pitkälti armeijan tarpeisiin, jatkossa sitä tarvitaan yhteiskunnan rakentamiseen, Haataja tiivisti.

Tulevaa jälleenrakennusurakkaa hän kuvaili valtavaksi. Työtä riittää mm. teiden, katujen, satamien, asuin- ja tuotantorakennusten, koulujen, sähkö- ja vesiverkkojen sekä terveydenhuollon uudelleen rakentamisessa ja modernisoinnissa.

–Aivan oma urakka ovat lukuisat museot ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joita venäläiset ovat tuhonneet, Haataja totesi.

Kesällä jälleenrakennuksen arvioitiin maksavan noin 350 miljardia dollaria, mutta nyt tuo luku voi olla Haatajan mukaan jo tuplasti suurempi. Lopullinen hinta selviää vasta sodan päätyttyä.

–Se on joka tapauksessa selvää, että Ukraina on tulevaisuudessa huomattavasti vahvempi maa kuin ennen sodan alkua. Sillä on varsin koulutettu väestö, rikkaat luonnonvarat, iso maataloussektori ja todistetusti vahva armeija.

Kielitaito on tarpeen

Monista mahdollisuuksista huolimatta Ukrainaan liittyy myös paljon maariskejä. Korruptiota on edelleen riittämiin, lainsäädäntö ei ole länsimaista tasoa ja sananvapaudessa sekä vähemmistöjen asemassa on petrattavaa – kaikki asioita, jotka EU on nimennyt korjauskohteiksi ja jäsenyysehdoiksi.

–Ukrainaan suunnattaessa on huomioitava kulttuuri- ja kielierot. Ei riitä, että itse ymmärtää ukrainalaisia – myös ukrainalaisten on ymmärrettävä sinua ja tapaasi toimia, Haataja totesi.

Pelkän englannin kielen varassa maahan ei kannata suunnata. Sitä toki osaa nuorempi polvi, mutta jo keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla puhuttu kieli on joko ukraina tai venäjä – tosin viimeksi mainittua kuulemma käyttää entistä harvempi.

–Jos joutuu toimimaan englannin kielellä ja valitsee vain sitä puhuvia työntekijöitä, ei välttämättä löydä myöskään parhaita osaajia. Luottamus on tärkeää ja etenkin johtoportaassa toimivien pitää ymmärtää myös paikallista kieltä, Haataja huomautti.

Vaikka matkassa näyttää olevan monta mutkaa, kannusti kokenut konsultti suuntaamaan katsetta etelä-kaakkoon ja ukrainaan päin.

–Kyllä edut voittavat riskit, hän vakuutti.