Uuden hallituksen linjaukset askarruttivat kevätkokousväkeä

Erityinen huolenaihe kohdistui tulevan hallituksen veropolitiikkaan ja talouslinjaan, jonka pelätään tulppaavan loputkin yritysten investointi- ja työllistämishaluista.

– Olipas tämän kokouspäivän ajoitus nyt tosiaan kohdallaan, totesi kauppakamarin varapuheenjohtaja Peter Fredman oman avauspuheenvuoronsa alkajaisiksi.

Lausahduksellaan hän viittasi aiemmin päivällä saatuun uutiseen, että uusi hallitus tulisi rakentumaan Sdp:n, Suomen Keskustan, Vihreiden sekä Rkp:n ja Vasemmistoliiton pohjalle. Fredmanin mukaan se kuitenkin joutuu vielä tunnustamaan talouden realiteetit, joissa on todella vähän liikkumavaraa annetuille vaalilupauksille.

– Maailmantaloudessa riittää epävarmuustekijöitä ja Suomen viennin veto on hiipumassa. Tätä taustaa vasten tavoitteeksi asetettu 75 prosentin työllisyysaste on entistä vaikeampaa saavuttaa pelkän talouskasvun varassa. Pääkaupunkiseudulla ollaan toki jo sen tuntumassa, mutta monella muulla paikkakunnalla on kirittävää, Fredman muistutti.

Samalla hän tähdensi, että vain menestyvät yritykset voivat työllistää.

Kaikki yritysten kustannuksia ja verotaakkaa lisäävät ehdotukset ovat tässä kohtaa täysin väärä signaali, Fredman muistutti.

Vaalikeskustelu vei väärille urille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju oli omassa talouskatsauksessaan pitkälti samoilla linjoilla. Hän harmitteli sitä, että kevään vaalikampanjoissa Suomen todelliset haasteet, kuten työllisyys ja kestävyysvaje painuivat taka-alalle. Sen sijaan keskustelu kääntyi eriarvoistumiseen ja ympäristöasioihin.

– Eriarvoistumisen ja lapsiperheköyhyyden väitettiin vaalikeskusteluissa lisääntyneen viimeisen kymmen vuoden aikana, mutta siitä on kuitenkin vaikea löytää tilastofaktaa. Esimerkiksi kotitalouksen palkkatulot ovat nyt 10 prosenttia korkeammat vuoteen 2007 verrattuna, Kangasharju huomautti.

Työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin Kangasharju piti todella kovana haasteena, vaikka kirittävää on nykytasosta enää noin 1,5 prosenttia.

– Sipilän hallituksen aikana työttömyystilastoista poistuivat helpoimmin työllistyvät. Nyt sieltä pitäisi löytää vielä uudet 40 000 käsiparia. Ilman paljon parjatun aktiivimallin kaltaisia toimia se tuskin onnistuu, kokenut ekonomisti huomautti.

Investointien jarruttelu ihmetyttää

Peter Fredmanin tavoin Kangasharju tähdensi, että kaikki yrittämisen verotusta kiristävät ja hintakilpailukykyä heikentävät linjaukset olisivat nykytilanteessa myrkkyä kasvulle ja työllisyysasteelle.

– Todelliset työpaikat syntyvät lopulta vain aidon kysynnän kautta, hän muistutti.

Samalla hän antoi hieman sapiskaa myös yrityssektorille, jossa etenkin pörssiyhtiöt ovat hyvästä taloustilanteesta huolimatta pantanneet investointejaan ja keskittyneet mieluummin lainanlyhennyksiin ja osinkojenmaksuun. Esimerkiksi Ruotsissa ja etenkin USA:ssa strategia on ollut päinvastainen.

– Yrityksissä on jonkinlainen pelon ilmapiiri, jossa hyvässäkin suhdanteessa kartetaan velkaantumista ja riskinottoa. Sama ilmiö näkyy toisaalta myös syntyvyyden laskuna, joka niin ikään on yksi tulevaisuuden isoista haasteista, Kangasharju totesi.

Tiukkoja talousrohtoja tarvitaan

Etlan toimitusjohtajan oma näkemys tulevien vuosien talousrohdoista olikin selkeä. Työllisyys ja sitä kautta talous kohenevat parhaiten tuloveron alennuksilla, lisäämällä paikallista sopimista sekä lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lisäksi tarvitaan myös indeksijäädytyksiä ja asiakasmaksuja.

Yritysten verotusta ei saa kiristää, lisäksi oma ja vieras pääoma on saatava samalle viivalle. Kiinteistöveron tulisi puolestaan määräytyä entistä selkeämmin sijainnin perusteella.

– Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu. Pelonsekaisin tuntein tuota hallitusohjelmaa joutuu nyt odottelemaan, Kangasharju tunnusti.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä

Kevätkokouksessa käytiin läpi myös kauppakamarin viime vuotta. Kauppakamarin talous on vahvalla pohjalla ja erityiseksi ilonaiheeksi nousi jäsenmäärä, joka rikkoi vuonna 2018 jo 7 000 jäsenen rajan.