Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Uudenmaan korkeakouluihin tarvitaan kipeästi lisää aloituspaikkoja

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari julkaisi helmikuussa 2022 selvityksen Korkeakoulujen aloituspaikat ja hakijat Uudellamaalla ja muissa korkeakoulumaakunnissa. Selvitys osoitti, että Uudenmaan osuus koko maan korkeakoulujen yhteishaun aloituspaikoista on jo vuosien ajan ollut alimitoitettu, kun sitä verrataan alueen tarpeeseen. Uudenmaan osuudet 19-vuotiaista, ylioppilaista ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneista ovat olleet merkittävästi suurempia kuin maakunnan osuus korkeakoulutuksen aloituspaikoista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusmaalaisen nuoren on ollut selvästi vaikeampi saada opiskelupaikkaa omassa maakunnassaan. Tilannetta on vaikeuttanut se, että Uudenmaan korkeakoulut ovat olleet maan vetovoimaisimpia ja siten myös Uudenmaan osuus korkeakoulujen ensisijaisista hakijoista on ollut merkittävästi korkeammalla tasolla kuin osuus aloituspaikoista. Lopputulemana uusmaalaiset ovat olleet yliedustettuina, usein jopa suurimpana hakijaryhmänä, Suomen muiden maakuntien korkeakouluissa. Lisäksi suuri joukko vaille opiskelupaikkaa jäävistä uusmaalaisista nuorista on suunnannut opiskelemaan ulkomaille.

Näyttää siltä, että koulutuspolitiikkaa on vuosien ajan tehty aluepolitiikan, ei selvästi mitattavissa olevan tarpeen ehdoilla.

Lisäaloituspaikat eivät ole paikanneet tilannetta

Mutta miltä tilanne näyttää vuotta myöhemmin, päivitettyjen lukujen valossa? Sieltä täältä on korviini kantautunut huomioita, että tällä hallituskaudella jaetut korkeakoulujen lisäaloituspaikat olisivat korjanneet ongelman, tai ainakin osan siitä. Pitääkö tämä väittämä paikkansa?

Ennen lisäaloituspaikkoja tarkastellaan asiaa vielä viimeisimpien yhteishakutilastojen näkökulmasta. Tässä yleisimmässä haussa tilanne on viimeisimpien lukujen valossa yhtä epäsuhtainen kuin aiemminkin: Vuoden 2022 yhteishaun aloituspaikoista vain 26,3 % sijoittui Uudellemaalle. Yhteishaun ensisijaisista hakijoista tällä kertaa ”vain” 34,1 % haki opiskelemaan Uudellemaalle. Epäsuhta on siis joka tapauksessa säilynyt selvänä.

Entä kun tarkastelemme muutakin kuin yhteishakua? Tarkastelu osoittaa, että erillishaussa Uudellemaalle todella kohdistui aikaisempaa / muuta jakoa suurempi osuus aloituspaikoista. Erillishaussa, joka koski siis Uudenmaan osalta vajaata 10 000 paikkaa, maakunnan osuus kaikista paikoista oli 31,4 %. Toisin sanoen erillishaun paikojen osalta suhdeluku oli jo lähempänä sitä, mitä sen tulisi olla yleisestikin.

Koska kuitenkin yhteishaussa suhdeluku oli raskaasti alimitoitettu, jäi Uudenmaan osuus paljon puhuttujen lisäysten jälkeenkin 28,5 %:iin. Tässä tekstissä ei ole tarpeen eikä mahdollistakaan päivittää kaikkia selvityksemme taulukoita viimeisimmillä luvuilla, mutta alla löytyvät viimeisimmät Uudenmaan osuudet (potentiaalisimmista) korkeakoulujen hakijoista ja toisaalta aloituspaikoista ja koulutukseen valituista.

Lähde: Opetushallinnon tietopalvelu Vipunen, Tilastokeskus Väestötilastot 

Silmämääräisesti voi helposti nähdä, että alemmat palkit (aloituspaikat/valitut) ovat selvästi pienempiä kuin ylemmät (potentiaalisia) hakijoita koskevat palkit – eritoten kun ottaa huomioon, että 2021 oli ammatillisten perustutkintojen suorittamisen osalta Uudellamaalla valitettavan hiljainen poikkeusvuosi. Joka tapauksessa tilanne on selvä: Kun rakenteelliseen ongelmaan ei olla puututtu, ei pienimuotoinen ja kertaluontoinen parannus muuta tilannetta ratkaisevasti.

Selvityksessämme ei selkeyden vuoksi käsitelty erikseen työpaikkoja koskevia lukuja, mutta on selvää, että Uudellemaalle keskittyy korkeaa osaamista vaativia työtehtäviä. Näin ollen nykyinen koulutuspaikkajakauma ei vastaa myöskään Uudenmaan osuutta maan korkeakoulutettujen työpaikoista. Tämä näkyy tietenkin siinä, että muualla Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista siis merkittävä osa on Uudeltamaalta opiskelupaikan perässä muuttaneita, muuttavat usein töiden perässä joka tapauksessa (takaisin) Uudellemaalle.

Uusimaa tarvitsee hakijaosuuksia vastaavan siivun korkeakoulujen aloituspaikoista

On selvää, ettei pula osaajista koske vain Uuttamaata ja että satsauksia koulutukseen tarvitaan koko Suomen tasolla. Lisäksi aina voidaan käydä keskustelua siitä, missä määrin korkeakoulutuksen ja korkeakoulutettujen osaajien tulee painottua tähän maakuntaan. Ei kuitenkaan voi olla kohtuutonta vaatia, että Uusimaa saisi hakijaosuuksiaan vastaavan siivun korkeakoulupaikoista, sen sijaan että koulutusta ripotellaan ympäriinsä puhtaasti aluepoliittisista näkökulmista. Uudenmaan osuus nuorista ikäluokista ja korkeakoulujen hakijoista ei liene minkään vakavasti otettavan väestöennusteen mukaan laskusuhdanteessa jatkossakaan.

Olisin ollut ensimmäisenä iloitsemassa, jos vuosi sitten julkaisemamme selvityksen sanoma olisi uusien päätösten myötä vanhentunut. Valitettavasti sanoma on yhtä ajankohtainen kuin selvitystä tehdessämme. Jään odottamaan, josko seuraava hallitus yllättäisi allekirjoittaneen positiivisesti ja katkaisisi tämän pidempään jatkuneen korkeakoulupaikoilla kikkailun kierteen.

Lue myös

Arvioimme: pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä

Suomessa lopetti arviolta 31 000 yritystä viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lopettaneita yrityksiä...

Helsingin seudun yritykset odottavat tulevalta hallitukselta vaikuttavaa metropolipolitiikkaa 

Sosialidemokraatit alleviivasivat kampanjassaan aggressiivista vasemmisto-oikeisto-blokkijakoa ja muista isoista puolueista kaukana olevaa...

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan sparrausohjelmaan valittiin yhteensä 30 yritystä

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan sparrausohjelmien tavoite on tarjota uusia toimintamalleja ja luoda verkostoja, joiden avulla yrittäjät voivat parantaa oman liiketoimintansa kasvunäkymiä.