Vain paras kelpaa pääomasijoittajalle

Kauppakamarin pääomasijoitus-infossa kävi kuitenkin selväksi, että euroja irtoaa vain harvoille ja valituille – käytännössä vain niille yrityksille, joilla on myös kansainvälistä kasvupotentiaalia.

Suomi on noussut viime vuosina yhdeksi pääomasijoittajien suosikkimaista eikä koronakriisi näytä tahtia jarruttaneen. Liikkeellä ovat etenkin koti- ja ulkomaiset Venture Capital -rahastot, jotka hakevat nyt kiivaasti kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavia startupeja ja innovaatioita. Käsikirja Kauppakamarikaupassa.

Kauppakamarin jäsentilaisuudessa markkinatilannetta avanneen Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirran mukaan suomalaiset startupit keräävät tällä hetkellä eniten rahaa Euroopassa. Tänä vuonna tullaankin rikkomaan kaikki aiemmat ennätykset.

– Euromääräisesti sijoitukset ovat nousseet jo yli 500 miljoonaan euroon vuodessa. Tavoitteemme on rikkoa miljardin euron raja vuonna 2023, mutta todennäköisesti se menee rikki jo tänä vuonna. Woltin saama 443 miljoonan potti on sille hyvä pohja, Santavirta ynnäili.

Venture Capital -sijoitusten keskimääräinen koko on sekin noussut jo 12 miljoonaan euroon. Seed-vaiheessa liikutaan yleensä noin 300 000 eurossa, sen jälkeisissä sijoituksissa 3-4 miljoonan euron haarukassa.

– Tavoitteena on nostaa Suomi Euroopan ykköseksi myös startupien perustamistahdissa, Santavirta visioi.

Myös keskinäiset kemiat tärkeitä

Kuinka sitten saada pääomasijoittajat kiinnostumaan yrityksestä ja sen innovaatiosta?

Suomessa ja Baltiassa ohjelmistoyrityksiin sijoittavan Superhero Capitalin partnerin Jakob Storån mukaan seula on armoton. Heidän tapauksessaan sen läpäisee vain noin yksi prosentti potentiaalisista ehdokkaista.

– Esimerkiksi viime vuonna kävimme läpi noin 600 hanketta, joista seitsemän sai lopulta sijoituksen. Emme etsi hyviä, vaan loistavia yrityksiä. Arvonnousun pitää olla mieluummin sata kuin muutama kymmenen miljoonaa, Storå painotti.

Sijoittajaa yrityksessä kiinnostaa paitsi itse innovaatio myös yrittäjätiimin oma osaaminen, intohimo, tavoitteet sekä markkinan realistinen kasvupotentiaali.

– Lisäksi keskinäisissä tapaamisissa pitää olla tunne, että tämä voi onnistua. Kemioiden pitää toimia puolin ja toisin, Storå totesi.

Yhteydenottokynnys on heidän tapauksessaan tehty mahdollisimman helpoksi. Sen voi tehdä sähköpostilla, puhelimitse tai nykäisemällä hihasta jossain Venture Capital -tapahtumassa.

Rahoituskierros vaatii aikaa ja resursseja

Sopivan sijoittajan löytäminen ja kiinnostuksen herättäminen vaatii yrittäjältä työtä ja oma-aloitteisuutta, mutta sitä on riittämiin myös sen jälkeen, painotti puolestaan asianajotoimisto DLA Piperin Jonathan Andersin, joka on yritys- ja rahoitusjärjestelyihin erikoistunut juristi.

Andersinilla on vuosien kokemus lukuisien suomalaisten startup- ja kasvuyritysten sekä kotimaisten ja ulkomaisten venture capital -sijoittajien avustamisesta rahoituskierroksilla. Hän painottikin, että rahoituksen keräämiseen kannattaa yrityksessä varata riittävästi aikaa ja henkilöresursseja. Myös yrityksen kaiken dokumentaation on oltava hyvässä kuosissa ja helposti saatavilla.

– Avuksi kannattaa pestata neuvonantajia, yleensä juristeja, Andersin totesi.

Kun sopiva sijoittaja on löytynyt, tämän kanssa solmitaan aiesopimus, joka tunnetaan myös term sheet -nimellä. Siihen kannattaa paneutua huolella, sillä tässä vaiheessa sovitaan käytännössä kaikki sijoituksen keskeiset ehdot, määritellään yrityksen arvo ja osakekohtainen hinta, hallituksen jäsenyydet sekä kilpailukiellot.

Seuraavana on vuorossa Due dilligence -vaihe, jossa sijoittaja perkaa tarkasti muun muassa yhtiön taloustilanteen, sopimukset, myyntikanavat, yhteistyökumppanit ja alihankkijat.

– Tässä kurkistetaan konepellin alle ja katsotaan, missä jamassa asiat oikeasti ovat, Andersin tiivisti.

Sijoittaja haluaa aina omansa

Mikäli kaikki on kunnossa, edetään varsinaisiin sopimusneuvotteluihin, jotka useimmiten ovat enää tekniikkaa ja yksityiskohtien hiomista.

– Samalla tehdään osakassopimus, jossa lopullisesti määritellään sijoittajan taloudelliset ja hallinnolliset oikeudet. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että sijoittaja haluaa varmistaa selustaansa ja saada yhtiöstä aina omansa pois, Andersin opasti.