Marko Silen on Helsingin seudun kauppakamarin johtaja.

Tratta eli julkisuusuhkainen maksukehoitus

Tratta on perintälakiin perustuva julkisuusuhkainen maksukehoitus, jolla velallista kehoitetaan maksamaan erääntynyt saatava korkoineen ja kuluineen annetussa määräajassa (7 pv.).

Nykyisessä muodossaan tratta on niin sanottu yksityisoikeudellinen tratta, jonka kanssa viranomaisilla ei ole tekemistä ja niin sanotun protestoinnin eli julkistamisen hoitaa luottotietoyhtiö.

Ennen tratan lähettämistä on velalliselle lähetettävä maksumuistutus, jossa on oltava vähintään 7 päivää maksuaikaa.

Tratan teho perustuu julkisella protestoinnilla uhkaamiseen. Tratta ei ole oikeudellista perintää eikä sen avulla saada ulosottoon kelpaavaa päätöstä. Tratan kautta hidastelu maksuissa voidaan tehdä julkiseksi ja lisäksi syntyy merkintä luottotietoihin. Tratta on perintäkeinona parhaimmillaan pienten saatavien perinnässä sellaisen velallisen kohdalla jolla ei ole ennestään juuri maksuhäiriöitä. Julkisuudesta aiheutuva negatiiviset seuraukset kannustavat maksamaan velan pois. Suurten saatavien perinnässä tratta ei ole lyhyistä määräajoista johtuen hyvä perintäkeino. Toisaalta tratan avulla voidaan velallista painostaa myös tekemään maksusuunnitelma velan hoitamisesta.

Trattaprosessi

Trattaperintä toteutetaan siten, että velkoja toimittaa yleensä perintätoimistolle tiedot velkojasta ja velallisesta, saatavasta sekä viivästyskorkoista ja muista kuluista. Perintätoimisto lähettää velalliselle tratan, jossa todetaan tratta protestoitavan, jos sitä ei makseta määräajassa. Samalla kertaa toimitetaan tieto luottotietoyhtiölle, josta syntyy luottotietoihin niin sanottu maksuviivetieto. Maksuviivetieto ei ole varsinainen maksuhäiriömerkintä. Tratan ja sitä edeltävän maksumuistutuksen on oltava kirjallisia, ellei muusta tiedoksisaantitavasta ole sovittu velallisen kanssa.

Jos velallinen ei maksa saatavaa, lähettää perintätoimisto asiasta tiedon luottotietoyhtiölle. Samassa yhteydessä päätetään julkaistaanko tratta hiljaisena vai julkisena. Hiljainen protesti tarkoittaa sitä, että tieto näkyy ainoastaan luottotietoyhtiön tietokannassa. Julkinen protestointi julkaistaan myös talousalan lehdissä. Luottotietorekisteriin tratan saa merkintä aikaisintaan 10 päivän kuluttua sen lähettämisestä.

Saatuaan tiedon protestoitavista saatavista luottotietoyhtiö lähettää velalliselle protestointi-ilmoituksen. Saatuaan protestointi-ilmoituksen velallisella on vielä seitsemän päivää aikaa maksaa tratta ennen protestoinnin julkaisemista (jos on sovittu julkisesta protestoinnista).

Tratta kannattaa jättää protestoimatta esimerkiksi silloin kun velkojalla on vielä muita erääntymättömiä saatavia velalliselta.

Julkistettu tieto maksuhäiriöstä saattaa aktivoida muutkin velkojat perintätoimiin. Tratan perusteella syntynyt maksuhäiriömerkintä on olemassa kolme vuotta.

Aiheeton tratta?

Velallisella on mahdollisuus estää tratan protestointi riitauttamalla tratta perustellusti. Pelkkä perustelematon tratan kiistäminen ei vielä estä tratan protestointia, vaan saatavan on osoittauduttava riitaiseksi. Tällöin perintää joudutaan jatkamaan oikeudessa niin sanotulla laajalla haastehakemuksella käräjäoikeudessa.

Vain yrityssaataviin

Trattaa voidaan käyttää vain yrityssaatavien perintään. Perintälaki kieltää tratan käytön kuluttajasaatavien perintään.


Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Lue myös

Huoltotunnelin uudistaminen parantaisi Helsingin keskustan saavutettavuutta

Näin selvitys tehtiin Liikenteellisen selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki Ramboll Finland Oy. Selvityksessä verrattiin kahta...

Vuoden johtaja 2023 on Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila

Helsingin seudun kauppakamarin Johtamisen ajankohtaispäivässä palkittiin johtajia. Neljättä kertaa jaetun Vuoden johtaja -tunnustuksen sai tänä...

Yritysperintäkuluille ylärajat

Kuluttajien kohdalla perintätoimia on edellä mainituin tavoin rajoitettu jo pitkään. Yritysperintäkulujen rajoitukset koskevat myös esimerkiksi yhdistyksiä ja...