Vantaasta yrittäjyyden metropoli

Vantaan elinkeinopolitiikassa kiinnitetään erityistä huomioita kansainväliseen houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn. Yritysalueiden kehittämisessä Vantaalla tehdään ennakoivaa kehitystyötä.

Vantaan elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa avasi ajankohtaista kehitystä ja elinkeinotoimintaa Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan aluejohtokunnan kokouksessa.

Viljamaan mukaan Vantaan asukasmäärä on kasvanut erityisen voimakkaasti viimeisen kymmen vuoden aikana. Myös uusien yritysten määrä on lisääntynyt jopa koronakriisin aikana.

– Vielä ensimmäisellä kvartaalilla uusia yrityksiä perustettiin lähes 600. Korona on tuottanut uutta ja antanut mahdollisuuksia uusille palveluille, sanoo Viljamaa.

Myös koronan haittavaikutukset tuntuvat Vantaalla vahvasti. Viljamaan mukaan haasteita on erityisesti palvelupuolella, jossain määrin myös kaupan alalla. Koronakriisi tekee yli 100 miljoonan euron loven kaupungin talouteen.

– Toimialojen väliset erot ovat hurjia. Kuljetus-, majoitus- ja ravitsemusalan tilanne on surkea. Myös kotitalouden palvelut ovat korona-aikana pudonneet dramaattisesti. Vain rakentaminen on jatkanut kasvuaan. Keskeiseksi kysymykseksi Vantaallakin nouseekin nyt se, miten ongelmia ratkotaan palvelujen osalta, Viljamaa kuvailee.

Vantaan talous on tiukoilla, kun korona on kasvattanut sotemenoja, vaikuttanut joukkoliikenteen kuluihin ja vähentänyt verotuloja. Myös Vantaan työttömyysluvut ovat kasvaneet vuoden takaisiin lukuihin dramaattisesti. Viljamaan mukaan erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on Vantaalla tuntuva. Hän sanoo, että tilanteeseen pitäisi löytyä pikaisesti ratkaisuja opiskelun ja työpaikkojen suhteen.

Klustereista kehitysvoimaa

Kestävä kehitys ei jää Vantaallakaan huomioimatta. Siihen kytkeytyy erityisen paljon bisnesmahdollisuuksia ja yhteistä kehittämistä – miten löydetään ratkaisuja resurssiviisaasti yhdessä.

– Yritysten toimintaympäristön kehittämistyötä tehdään klustereissa, joiden avulla Vantaa voi toteuttaa uusia palveluja ja koota yritysnäkökulmaa kehittämiseen.

Vantaa pyrkii yrittäjyyden metropoliksi, joka parantaa oppilaitosten ja yritysten yhteistoimintaa, Vijamaa kuvailee.

Hänen mukaansa erityisesti ruokatuotannon muutokseen liittyy suurta kasvupotentiaalia, kun arvioidaan start up -yrityksiä globaalisti. Vantaan kärkiklusterit ovat ruoka, kiinteistö ja ilmalogistiikka sekä kiertotalous ja korkean osaamisen tuotanto.

Pidemmän aikavälin rakenteelliset haasteet ja koronavirusepidemian suuret ja kauaskantoiset talousvaikutukset Vantaalle ovat niin suuria, että nyt haetaan uusia, rakenteellisia muutoksia. Vantaa lanseeraa vuoden lopulla tuottavuus- ja kasvuohjelman.

– Investointeja on tehtävä ja toivon, että valtio tukee toimintaa. Palvelut tukevat muun talouden pyörittämistä, hän jatkaa.