Riikka Vataja on asiantuntija Helsingin seudun kauppakamarissa vastuualleenaan osaaminen ja kasvupalvelut.

Yksilöllistä tukea ja mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen – oppivelvollisuusiän laajentamiselle ei kiitos

Marinin hallitusohjelma satsaa osaamiseen ja koulutukseen ja sen mittavin koulutusuudistus on oppivelvollisuusiän laajentaminen. Hallitusohjelmaa laadittaessa taloustilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toisenlainen kuin nyt ja hallitus on tulevana syksynä tiukan paikan edessä pohtiessaan, mihin talouden kantimet riittävät.

Valtiovarainministeriön tuoreimman ennustuksen mukaan BKT supistuu kuluvan vuoden aikana 6 % ja lomautettujen ja irtisanottujen lukumäärä on kasvanut koko kevään ajan. Vielä alkuvuodesta kaikki näytti toiselta; yritysten osaajapula oli kroonistumassa ja noin 45 % yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta vaikuttaa sen kasvumahdollisuuksiin.

On huolestuttavaa, että hallitus pitää härkäpäisesti kiinni oppivelvollisuusiän laajentamisesta siitä huolimatta, että se tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti asiantuntijoiden ja sidosryhmien toimesta.

Oppivelvollisuusiän laajentamisessa huolestuttaa kustannusten lisäksi myös sen vaikutukset ammatilliseen koulutukseen ja sen kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen erittäin tärkeänä tehtävänä on vastata yritysten ja työelämän tarpeisiin ja muistettava on sekin, että yli puolet opiskelijoista on aikuisia. Jääkö tämä perustehtävä oppivelvollisuuden laajentamisen jalkoihin ja kuluvatko oppilaitosten resurssit oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä koulumatkojen ja oppimateriaalien kustannuksiin? Eikö ammatillisen koulutuksen reformin mahdollistama yksilöllinen opintopolku, toisin sanoen mahdollisuus oppia itselleen sopivimmalla tavalla, ole juuri sitä, mitä 2020-luvun maailmassa tulisi tukea? Entä mitä tapahtuu yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tukemiselle?

Osaamiseen ja koulutukseen satsaaminen on, jos mahdollista, nyt vieläkin tärkeämpää koronan aiheuttamasta suosta nousemiseksi. Panostukset on kuitenkin mietittävä huolellisesti, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Jokainen nuori on pidettävä kiinni itselleen parhaiten sopivalla koulutuspolulla ja toisaalta samaan aikaan on ratkaistava, miten osaaminen ja työelämän tarpeet kohtaavat. Ratkaisu ei löydy oppivelvollisuuden laajentamisesta, vaan yksilöllisestä tuesta ja työikäisille tarjottavasta mahdollisuudesta päivittää tarvittaessa osaamistaan nopeasti ja joustavasti. Kiinteä yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä auttaa molempien tavoitteiden saavuttamisessa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on laitettava jäihin

Oppivelvollisuusiän laajentamisen sijasta resurssit on suunnattava ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon, yksilölliseen tukeen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin. Hallitukselta kaivataan syyskuun budjettiriihessä realismia – oppivelvollisuuden laajentaminen on laitettava jäihin.

Lue myös

Luonnos kansalliseksi liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelmaksi

1. Yleistä Jakeluinfraohjelma on laadittu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman sekä EU:n jakeluinfra-asetuksen tavoitteisiin vastaamiseksi....

Neuvontapalvelut: Lomakausi on jälleen alkamassa

Vuosiloman ansainta Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä...

Loman siirtyminen sairausloman vuoksi

Lomakauden alkaessa on hyvä muistuttaa mieleen, miten loman siirtäminen tapahtuu, jos työntekijä sairastuu ennen loman alkamista tai loman aikana.