Maahantuonnin arvonlisäverotus

Ahvenanmaa katsotaan tavarakaupan osalta EU:n ulkopuoliseksi alueeksi eli tavaroiden hankkiminen Ahvenanmaalta Suomeen käsitellään arvonlisäverotuksessa myös maahantuontina.

Maahantuonnin arvonlisäverotus Verohallinnolle

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi vuoden alussa Tullilta Verohallinnolle arvonlisäverorekisterissä olevien toimijoiden osalta. Tulli hoitaa maahantuonnin arvonlisäverot jatkossakin niiden osalta jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä. Tullaus jatkuu kuten aikaisemminkin Tullin toimesta. Tulli ei vain enää ilmoita maahantuonnin arvonlisäveron perustetta eikä tilitettävän arvonlisäveron määrää tullauspäätöksessä.

Arvonlisäverorekisterissä olevien verovelvollisten osalta maahantuonnin arvonlisävero muuttui oma-aloitteiseksi veroksi. Verovelvollinen laskee itse maahantuonnin arvonlisäveron perusteen ja siitä tilitettävän veron määrän. Jos hankinta on tehty arvonlisäverollista toimintaa varten, tilitettävän veron voi vähentää samalla ilmoituksella eli mitään arvonlisäveron maksua ei enää tapahdu maahantuonnin osalta.

Arvonlisävero kohdistetaan sen kuukauden arvonlisäveroilmoitukselle, mikä tullauspäätöksen päiväys on. Saman kuukauden ilmoituksella siis tapahtuu sekä veron tilitys että vähennys. Jos maahantuotu tavara tulee vähennyskelvottomaan käyttöön, vähennystä ei saa tehdä.

Maahantuonnin arvonlisäveron määrä

Tulli määrittää jatkossakin maahantuodun tavaran tullausarvon. Tullausarvon perustaksi otetaan tavarasta maksettava hinta. Tähän hintaan lisätään kuljetus- ja vakuutuskustannukset sekä kuljetukseen liittyvät lastaus- ja käsittelykustannukset siihen määräpaikkaan saakka, jossa tavarat tuodaan yhteisön tullialueelle. Tämä yhteisön tullialue on yleensä Suomi, kun tavara tuodaan maahan Suomeen. Kauppalaskun hintaan lisättävät kustannukset maahantuoja tai huolintaliike ilmoittaa Tullille. Maahantuojalla pitäisi siis käytännössä olla tiedossa, mitä kustannuksia tullausarvossa on mukana.

Tavaran maahantuonnin arvonlisäveron perustetta lähdetään laskemaan Tullin määrittämän tullausarvon perusteella. Tullausarvon päälle lasketaan Tullin tullauksen yhteydessä määräämät maksut. Näitä maksuja ovat esimerkiksi muut verot kuin arvonlisävero, tullit, tuontimaksut jne. Arvonlisäveron perusteeseen sisällytetään tavaran kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja vakuutuskustannukset sekä muut maahantuontiin liittyvät kustannukset kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka. Ongelmana on se, että näistä kustannuksista jo suurin osa on mukana tullausarvossa. Tässä on oltava tarkkana, ettei näitä maahantuonnin kustannuksia oteta huomion kahteen kertaan. Maahantuonnin veron perusteeseen lisätään lisäksi kuljetus toiseen Suomessa, tai yhteisön alueella olevaan määräpaikkaan, jos jo veron suorittamisvelvollisuuden syntyhetkellä tämä kuljetus oli tiedossa. Nämä viennin jatkokuljetuksen kustannukset eivät ole mukana tullausarvossa. Kun tavara tuodaan suoraan Suomeen EU:n ulkopuolelta ilman jatkokuljetuksia, ei arvonlisäveron perusteeseen tule lisätä kuljetuksia ja niihin liittyviä kuluja. Ne pitäisi olla jo tullausarvossa mukana.

Palveluveloitukset liittyen maahantuontiin

Kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja huolintakulut, jotka lisätään maahantuonnin veron perusteeseen, tulee näiden palveluun tuottajan laskuttaa verottomina. Näiden palvelujen myyjällä tulee olla todisteet siitä, että ne liittyvät verottomaan maahantuontiin, ja vielä lisäksi todiste siitä, että nämä kulut otetaan huomioon maahantuonnin veron perusteessa. Lisäksi maahantuontiin välittömästi liittyvä Suomen sisäinen kuljetus ja siihen liittyvät lastaus- ja purkauskulut on laskutettava verottomana, jos tämä kuljetus on mukana maahantuonnin veron perusteessa. Tavaranhaltijan tulisi antaa kirjallinen selvitys palvelun suorittajalle siitä, että palvelusta veloitetut kustannukset on sisällytetty maahantuonnin veron perusteeseen. Todisteena voi myös olla kuljetussopimus, kauppakirja tai muu asiakirja, josta selviää, että kuljetus liittyy verottomaan maahantuontiin.

Kirjanpidossa huomioitavaa

Tulli käyttää tavaran tullausarvoa määritettäessä koko kuukauden ajan samaa valuuttakurssia. Käytettävät valuuttakurssit ovat nähtävissä Tullin kotisivuilla. Tavaran oston kirjaamisessa kirjanpitoon tulisi suoriteperiaatteen mukaan kuitenkin käyttää sen päivän valuuttakurssia, kun tavara on vastaanotettu eli tullauspäätöksen päiväystä. Tästä aiheutuu se, että tavaran tullauspäätöksessä ja tavaran oston kirjanpitokäsittelyssä on eri valuuttakurssi. KILA on kuitenkin yleisohjeessaan (yleisohje ulkomaanrahan määräisten saamisten sekä velkojen ja muiden suoritusten muuttamiseksi euromääräiseksi) maininnut, että kirjauksissa voi tilikauden aikanakäyttää myös koko kuukauden ajan samaa kurssia, kunhan kurssierot jäävät vähäisiksi. Tilinpäätöksessä viimeistään kuitenkin kaikki ostovelat tulisi kirjata oikeaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tavaran ostot voisi siis kirjata samaan kurssiin kuin mitä Tulli on käyttänyt tavaran tullausarvoa määritettäessä.

Kirjanpidossa voi kaikki maahantuonnin veron perusteeseen kuuluvat erät (tavaran ostohinta, kuljetus, huolinta) kirjata omille tileilleen ja tilillä tai tilikoodeilla olisi ohjaus oikean tyyppiseen arvonlisäveron käsittelyyn. Kun tavaran oston kirjauksessa on käytetty samaa valuuttakurssia, mitä Tullikin on käyttänyt, tavaran oston arvonlisäveron veron peruste tulee samaksi kuin tullausarvossa on käytetty. Muilta kulutileiltä kirjautuu loput maahantuonnin arvonlisäveroon liittyvät erät tilitettäviin ja vähennettäviin veroihin.

Toinen kirjaustapa voi olla sellainen, että kaikki maahantuontiin liittyvät kulut sekä itse tavaran osto käsitellään verottomina kuten ennenkin ja muistiotositteella kirjattaisiin erikseen maahantuonnin arvonlisävero. Tällä tavalla tulisi varmistettua, että arvonlisäveron peruste on oikea ja kaikki maahantuontiin liittyvät kulut tulevat huomioitua veron perusteessa. Tämä tarkoittaa kuitenkin manuaalista työtä ja tarkoitus on edistää automaatiota.

Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari