Elvytyksen kohteeksi nopeat oleskelu- ja työlupaprosessit

Yrityksiä turhauttavat erityisen vuodesta toiseen toistuvat kokemukset, joissa esimerkiksi ulkoministeriön työlupia käsittelevä konsuliosasto ohjaa yrityksiä etsimään vastauksia viranomaisten nettisivujen tiedotteista. Tai kun byrokraattisen saatavuusharkinnan poistamisessa – tai edes sen helpottamisessa – on junnattu paikoillaan jo vuosia. Ei ihme, että monen kasvua tavoittelevan yrityksen mieli alkaa askarrella mahdollisuudessa siirtää toimintaa Suomen ulkopuolelle.

”Suomella on mahtava mainepääoma maailman onnellisimpana ja viime aikoina myös terveysturvallisimpana kansakuntana.”

Tätä mielikuvaa kannattaa nyt hyödyntää, kuten Helsingin kaupunki ennakkoluulottomasti tekikin, kun kutsui kansainvälisiä osaajia kolmeksi kuukaudeksi saamaan tuntumaa pimenevästä, syksyisestä arkimaisemasta. Suomi onkin panostanut viime vuosina tyylikkääseen esiintymiseen. Meillä on millä elämöidä – Slushit, PISA-menestys, tasa-arvoinen yhteiskunta ja puhdas luonto. Kansainvälisiä tapahtumissa yritysten rekrytoijilla on aihetta ylpeillä Suomen hyvällä maineella, mutta se ei valitettavasti yksin riitä. Globaaleilla osaajamarkkinoilla Suomi on edelleen liian harvoin se ensimmäinen tai toinenkaan kansainvälisen osaajan kohdemaavaihtoehto.

Suomen houkuttelevuutta ja työllisyysastetta voitaisiin parantaa myös työtehtävien kielivaatimuksia höllentämällä. Vaikka suomen kieli on meille rakas, tosiasia on, että suomea puhutaan marginaalisesti tässä maailmassa. Meillä tarvitaan jatkossa yhä enemmän muilla kuin kotimaisia kieliä puhuvia ammattilaisia.

”On kestämätöntä, että esimerkiksi julkishallinnon tietotekniikkaprojektien työntekijöiltä vaaditaan täydellistä kotimaisen kielen hallintaa, vaikka tarvittavan koodin tuottamisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Kielivaatimusten löysääminen toisi tarjolle ison joukon jopa jo maassa olevia osaajia.”

Suomi-kuvan hyödyntäminen olisi paljon vaikuttavampaa, jos työperäisen maahanmuuton koordinointi, oleskelu- ja työlupa-asiat sekä asettautumiseen liittyvät palvelut saataisiin nykyistä parempaan kuntoon. Erityinen huoli meillä on teknologia-alan huippuasiantuntijoiden ja erityisosaajien tulevaisuuden riittävyydestä ja heidän kiinnostuksestaan valita Suomessa toimivat yritykset tulevaisuuden työnantajakseen. Tulevaisuudessa ei ole menestyviä ja kansainvälisessä kaupassa pärjääviä yrityksiä, jos niiltä puuttuu riittävä teknologinen osaaminen ja siihen liittyvä uudistumiskyky.

”Olemme toistaiseksi kehityskykyinen, innovatiivinen ja oppiva kansa, mutta digitalisaatiovauhtimme hidastuu ja kilpailukykymme rapautuu, jos tarvitsemamme osaajat loppuvat.”

Hallitus on lupauksia antavasti käynnistänyt isoja oleskelu- ja työlupiin liittyviä lainsäädännön ja palveluiden uudistamishankkeita, joilla pyritään lupaprosesseissa yhden kuukauden käsittelyaikaan. Ymmärrämme hyvin, että uudistukset, joissa vaaditaan viranomaisten poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistämistä sekä lukuisten lakien ja asetusten perkaamista, ei ole helppo tehtävä. Elinkeinoelämä haluaa kaikin keinoin tukea uudistustyötä, mutta siinä tulisi asettaa tavoitteeksi nykyistä nopeampi etenemistahti.

Teknologiayhtiöissä käytetään ketterää kehittämistä, jossa systemaattisesti kerätään toiminnan tieltä esteet, jotta haluttuun lopputulokseen päästään. Samaa ripeyttä voisi soveltaa oleskelu- ja työlupa-asioiden uudistamiseen sekä sujuvien asettautumispalveluiden kehittämiseen.