Yritysperintäkuluille ylärajat

Kuluttajien kohdalla perintätoimia on edellä mainituin tavoin rajoitettu jo pitkään. Yritysperintäkulujen rajoitukset koskevat myös esimerkiksi yhdistyksiä ja asunto-osakeyhtiöitäkin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2022.

Perintälain muutokset koskevat suurta määrää yritysten perintätapauksia – perintätoimistoille tulee vuosittain noin 2 miljoonaa toimeksiantoa yrityksiin kohdistuen. Tosin kuluttajien kohdalla määrät ovat vieläkin suurempia; vuosittain on noin 8 miljoonaa kuluttajia koskevaa perintätoimeksiantoa. Oikeudelliseen perintään näistä siirtyy vuosittain yritysten kohdalla noin 15 000 tapausta.

Perintäkulut porrastetaan pääoman mukaan

Yritysperintäkulut jaotellaan perintälaissa neljään eri portaaseen joissa on toimenpidekohtaiset euromääräiset enimmäismäärät koskien maksumuistutuksia, maksuvaatimuksia, maksusuunnitelmia ja maksuajan pidennyksistä perittäviä kuluja sekä tratan käyttöä. Perintälain 10 e §:ssä on yksityiskohtaisesti määrätty eri perintätoimenpiteistä koituvat enimmäiskulut.

Taulukon muodossa velallisen kokonaiskuluvastuu voidaan esittää seuraavasti:

Kokonaiskulut voidaan ylittää poikkeuksellisen
vaikeissa perintätilanteissa

Velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärät voidaan poikkeuksellisesti ylittää. Ylittäminen on sallittua, jos perinnän suorittaminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa eikä toteutettuja perintätoimia voida pitää suhteettomina ottaen huomioon erityisesti saatavan pääoma. Ylitykselle asetetaan säännöksessä kaksi edellytystä.

Ensinnäkin kyseessä tulee olla tilanne, jossa perinnän suorittaminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Tämä edellytys täyttyy lähinnä silloin, jos velallinen on omilla aktiivisilla toimillaan – esimerkiksi aiheettomia väitteitä esittämällä – tarkoituksellisesti pyrkinyt vaikeuttamaan perintää.

Toiseksi toteutetut perintätoimet eivät myöskään saa olla suhteettomia etenkään saatavan pääoma huomioon ottaen. Suhteettomana voidaan pitää esimerkiksi sitä, jos velalliselle lähetetään jatkuvasti maksuvaatimuksia tilanteessa, jossa on selvää, että velallinen on maksukyvytön.

Velalliselle on enimmäismääriä ylitettäessä esitettävä erittely vaadituista perintäkuluista ja niiden perusteista sekä samalla ilmoitettava ne syyt, joiden vuoksi kulut ylittävät muutoin sovellettavan kokonaiskuluvastuun enimmäismäärän.

Myös määräaikoihin tulee muutoksia

Trattaa edeltävän maksumuistutuksen määräaika pidennetään 7 päivästä 10 päivään ja tratan protestointiaika pidennetään 10 päivästä 14 päivään. Lisäksi päätettiin tratan protestoinnin takarajasta (60 pvää).

Maksuvaatimuksesta saa vaatia perintäkuluja velalliselta vain, jos edellisen maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10 päivää.

Maksuajan pidennyksestä saa vaatia perintäkuluja velalliselta vain, jos maksuaikaa pidennetään vähintään 14 päivällä.

40 euron vakiokorvaus säilyy

Edellä esitetyt muutokset eivät vaikuta perintälain mukaiseen oikeuteen saada velalliselta 40 euroa niin sanottuna vakiokorvauksena perintäkuluista, jos maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon. Mainittu säännös perustuu maksuviivästysdirektiiviin, josta ei voida kansallisessa lainsäädännössä poiketa velkojan vahingoksi. Jos velkoja perii vakiokorvauksen velalliselta, velkojalla on oikeus saada korvausta muista velkojalle aiheutuvista kohtuullisista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän.

Sähköiset tiedoksiannot lisääntyvät

Yrityssaatavia perittäessä maksuvaatimus, trattaa edeltävä maksumuistutus ja tratta saadaan toimittaa velalliselle myös ”muulla pysyvällä tavalla” (sähköiset tavat), kuin kirjepostilla, jos velallinen on antanut nimenomaisen suostumuksensa kyseisellä tavalla toimittamiseen. Suostumus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan, se voi koskea yhtä tai useampaa saatavaa ja se voidaan antaa ennen saatavan erääntymistä tai osana muita sopimusehtoja.

Sähköisten välineiden käyttö on sallittua perintäkirjeiden toimittamiseen myös silloin, jos tätä tapaa on käytetty vakiintuneesti velkasuhteen aikana tiedonantojen toimittamiseen velkojan ja velallisen välillä. Jos velkoja on velkasuhteen aikana toimittanut saatavaa koskevat laskut ja muut saatavaa koskevat tiedonannot esimerkiksi verkkolaskulla ja velallisyrityksen verkkolaskuosoite on edelleen julkisesti näkyvissä TIEKE ry:n ylläpitämässä julkisessa verkkolaskuosoitteistoissa, myös maksuvaatimus saadaan toimittaa verkkolaskulla kyseiseen osoitteeseen.

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari