Ulkomaalaisen opiskelijan työnteko-oikeutta koskevat muutokset

Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista. Laki tuo muutoksia muun muassa kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeuteen, jos hänellä on opiskelijan oleskelulupa.

Opiskelijan oleskelulupa

Opiskelijan oleskelulupa voidaan myöntää kolmannen maan kansalaiselle joko tutkija- ja opiskelijadirektiivin (EU) 2016/801 mukaisena tai kansallisena oleskelulupana. Direktiivin mukainen lupa tarkoittaa sitä, että opiskelija voi käyttää direktiivin mukaista liikkumisoikeutta ja tehdä osan opinnoistaan toisessa EU-maassa. Direktiivin mukainen oleskelulupa voidaan myöntää, jos kolmannen maan kansalainen täyttää oleskeluluvan edellytykset ja tulee Suomeen tekemään korkeakoulututkintoa.

Kansalliseen oleskelulupaan ei liity direktiivin mukaisen oleskeluluvan sisältämää liikkumisoikeutta, eli opiskelija ei voi opiskella oleskeluluvalla muissa EU-maissa. Kansallinen lupa voidaan myöntää korkeakoulututkinnon suorittamista varten, jos kolmannen maan kansalainen täyttää oleskeluluvan edellytykset ja hän on hakenut tai saanut kansainvälistä suojelua, hän saa tilapäistä suojelua Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa tai hänellä on voimassa oleva karkotuspäätös, mutta karkottamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä. Kansallinen lupa voidaan myös myöntää, jos kolmannen maan kansalainen täyttää oleskeluluvan edellytykset ja hän tulee tekemään Suomeen muita kuin korkeakoulututkintoon johtavia opintoja.

Työnteko-oikeus opiskelijan oleskeluluvalla

Jos työnantaja palkkaa kolmannen maan kansalaisen esimerkiksi kesätyöntekijäksi tai työskentelemään opintojen ohella ja tällä on opiskelijan oleskelulupa, työnteko-oikeus ei ole täysin rajoituksetonta. Aikaisemman lain mukainen työnteko-oikeus oli rajattu keskimäärin 25 tuntiin viikossa sinä aikana, kun oppilaitoksessa järjestettiin varsinaista opetusta. Opiskelija pystyi kuitenkin työskentelemään kokoaikaisesti silloin, kun oppilaitoksessa ei järjestetty opetusta tai jos työ oli tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai opintoihin sisältyvän lopputyön tekemistä ansiotyönä.

Uuden lain tultua voimaan kolmannen maan kansalaisella, jolla on joko kansallinen tai direktiivin mukainen opiskelijan oleskelulupa, on työnteko-oikeus ilman ajallisia rajoitteita, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai opintoihin sisältyvän lopputyön tekemistä ansiotyönä. Hän voi tehdä myös muuta työtä, mutta muun työn määrä on rajoitettu kalenterivuoden aikana keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Työn määrä voi joinakin viikkoina ylittää 30 tuntia, mutta sen tulee tasoittua kalenterivuoden aikana keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai opintoihin sisältyvän lopputyön tekemistä ansiotyönä ei lasketa mukaan tuntimäärään. Opiskelija ei voi enää jatkossa tehdä töitä rajoituksetta loma-aikoina tai silloin, kun oppilaitoksessa ei järjestetä opetusta. Työnteko-oikeus on siten samansuuruinen koko vuoden, ja tasoittumisjakso on kalenterivuosi. Jos opiskelijan oleskelulupa myönnetään kesken kalenterivuoden, tasoittumisjakso lasketaan kyseisenä vuonna luvan myöntämisestä vuoden loppuun. Vastaavasti jos oleskeluluvan voimassaolo päättyy kesken kalenterivuoden, tasoittumisjakso lasketaan vuoden alusta luvan voimassaolon päättymiseen. Jos opiskelijan oleskelulupa on myönnetty ennen 15.4.2022, työnteko-oikeus muuttui automaattisesti lain tultua voimaan. Opiskelijan oleskeluluvan mukainen työnteko-oikeus koskee kaikkia ammattialoja.

Kun kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty opiskelijan oleskelulupa, hän saa tutkintonsa valmiiksi ja hakee jatko-oleskelulupaa opiskelijan oleskeluluvan voimassaolon aikana työnteon, työnhaun tai yritystoiminnan perusteella, hänellä on oikeus tehdä rajoittamattomasti työtä jatkolupahakemuksen tehtyään. Jos päätös jatkolupahakemukseen on kielteinen, rajoittamaton työnteko-oikeus jatkuu, kunnes kielteinen päätös on lainvoimainen.

Tutkija- ja opiskelijalakia ei sovelleta EU- ja ETA-valtioiden
tai Sveitsin kansalaisiin

Tutkija- ja opiskelijalaki ei koske EU:n, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisia, eivätkä he tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Heidän tulee kuitenkin hakea EU-oleskeluoikeuden rekisteröintiä Maahanmuuttovirastosta, jos yhdenjaksoinen oleskelu Suomessa kestää pidempään kuin kolme kuukautta. Työnteko-oikeus on rajoittamaton heti Suomeen saapumisen jälkeen, vaikka henkilö ei olisi vielä saanut päätöstä EU-oleskeluoikeuden rekisteröintiä koskevaan hakemukseen. Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröityä Digi- ja väestötietovirastossa.

Anette Laiho
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Maksuton neuvonta jäsenille

Vastaamme vuodessa jopa yli 8 000 kysymykseen. Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.

Lue lisää

Neuvonta ja palvelut

Helsingin seudun kauppakamarissa et jää yksin, vaan olemme aina apunasi yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Lue lisää