Baltian maat ja niiden markkinamahdollisuudet kiinnostavat suomalaisia yrityksiä

Viro tarjoaa edelleen markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Virossa hallitus on vaihtunut. Koronapandemia koettelee maata. Koronapandemian hoito ja talouden tervehdyttäminen ovat uuden hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Pääministeripuolueella on toiveita pyrkiä budjettitasapainoon nykysuunnitelmaa nopeammin. Tässä yksi vaihtoehto olisi veronkorotukset, mutta Kallaksen hallitusohjelman valossa veronkorotusten tielle ei olla lähdössä. Toisesta vaihtoehdosta eli menoleikkauksista olisi vaikea sopia huomioiden syksyllä 2021 pidettävät kunnallisvaalit. Kolmantena vaihtoehtona voi esille tulla budjetin tasapainottaminen velanotolla.

Viron talous on selvinnyt koronpandemiasta melko hyvin. Bruttokansantuotteen odotetaan laskevan vuonna 2020 vain 2,5 prosenttia. Vuonna 2021 talouden odotetaan kasvavan 2,5–3 prosenttia, mikäli koronapandemia saadaan rauhoitettua. Taloudessa on häviäjiä ja voittajia. Pärnun kesäkausi oli onnistunut. Tallinna on kärsinyt ulkomaalaisten turistien poissaolosta. Matkailuyritykset, jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan kotimaisia vierailijoita, ovat menestyneet muita paremmin. Työttömyys on kasvanut ja kasvaa. Viron talous on siirtynyt maltillisen kasvun tielle. Palkkaerot Suomeen supistuvat. Suomalaisten yritysten on hyvä miettiä, mitä muita etuja kuin alhaiset palkat Viro tarjoaa. Etuja on useita. Yksi niistä voi olla verotus.

Viro on saamassa EU:n tukia 6,8 miljardia euroa ja tämän lisäksi elvytyssuunnitelman perusteella lisärahoitusta 1,5 miljardia euroa. Raha aiotaan käyttää siirtymiseen vihreään talouteen. Palavasta kivihiilestä pyritään eroon. Tuulivoimaan ja energiatehokkuuteen panostetaan. Viron kaupungit pyrkivät kehittämään älykkäitä ratkaisuja kaupunkitiloihin ja liikkuvuuteen. EU:n uuden rahoituskehyksen myötä Rail Baltica –projektin eteneminen tulee saamaan vauhtia. Suomalaiset ovat osallistuneet tarjouskilpailuihin. Ensimmäisessä Virossa toteutetussa isommassa rakennushankkeessa pääurakoitsijana oli suomalaisyritys. Viro tarjoaa edelleen suomalaisille yrityksille paljon markkinamahdollisuuksia, toteaa Suomen Viron suurlähettiläs Timo Kantola.

Liettuan markkinamahdollisuudet kiinnostavat muun muassa tanskalaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia ja espanjalaisia – suomalaisyritystenkin kannattaa tutkia tarjouskilpailuja

Liettuassa pidettiin lokakuussa 2020 parlamenttivaalit. Valta siirtyi keskustaoikeistolle, ja kris-tillisdemokraattisen kotimaan liiton Ingrida Simonyte valittiin pääministeriksi. Koronapandemia on koetellut Liettuaa ankarasti, mutta parempaa kohti ollaan menossa.

Liettua on avoin ja kilpailukykyinen valtio. Uusi hallitus haluaa panostaa entistä vihreämpään talouteen ja innovaatioihin. Hallitus haluaa kehittää Liettuan eri alueiden elinvoimaisuutta. Yritysten mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintaa pyritään saamaan entistä helpommiksi ja verotusta entistä yksinkertaisemmaksi. Hallitus aikoo lisätä rahoitusta tutkimukseen ja innovaatioihin. Tavoitteena on muun muassa korkean teknologian tuotteiden lisääminen tuotevalikoimaan. Asuinrakennusten peruskorjausta lisätään. EU uhkaa Liettuaa sanktioilla, ellei se saa jätevedenkäsittelyä hoidetuksi. Sosiaalipolitiikkaan ja terveydenhuoltoon myönnetään rahoitusta. Koulutussektori on ollut pitkään uudistuksen tarpeessa, ja nyt pääministeri aikoo saada aikaan kansallisen sopimuksen koulutusreformien suunnasta. Talousministeriö aikoo ehdottaa muun muassa oppisopimusten käyttöönottoa.

Liettuan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 1,5–1,7 prosenttia vuonna 2020. Vuoden 2021 kesällä talouden odotetaan toipuvan nopeasti. Bkt:n ennustetaan kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2021 ja 4,2 vuonna 2022. Koronan myötä työttömyys on kasvanut jonkin verran. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa myös esimerkiksi Isosta-Britanniasta Liettuaan saapuvat paluumuuttajat. Hallituksen tarkoituksena on helpottaa ulkomaisen työvoiman saantia väliaikaisella oleskeluluvalla, jonka nojalla voi tehdä myös työtä. Koronapandemiasta kärsiviä yrityksiä on tuettu sadoilla miljoonilla euroilla joko tukina tai lainoina. Toisen korona-aallon vuoksi yritykset saavat edelleen tukia, ja isommille yrityksille on varattu rahaa lainoihin ja vientitakuisiin, mikäli niihin tulisi tarvetta.
Liettua on suomalaisille muita Baltian maita tuntemattomampi, mutta se tarjoaa suomalaisille yrityksille useita markkinamahdollisuuksia. Muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset, hollantilaiset ja espanjalaiset ovat jo aktiivisia Liettuan markkinoilla.

Kansallista elpymissuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan, mutta oletusarvo on, että EU:n elvytyspaketin tuet kohdistetaan mittaviin korkeaa lisäarvoa tuottaviin projekteihin. Vihreän talouden ratkaisut, tuuli- ja aurinkovoima, digitalisaatio ja innovaatiot ovat keskeisiä painopisteitä myös Liettuassa. Yritysten ja yliopistojen yhteistyötä pyritään lisäämään. Maataloudessa panostetaan laatuun ja robotteihin. Autoilu sähköistyy. Kuljetus- ja logistiikkasektorilla Rail Baltica, Klaipedan satama ja Via Baltica -maantie ovat parhaillaan menossa olevia isoja projekteja. Rail Baltican odotetaan olevan valmis vuosina 2026–2027. Klaipedan satamaa digitalisoidaan ja laajennetaan. Liettuassa on herätty myös houkuttelemaan suomalaisia turisteja, kertoo Suomen Liettuan suurlähettiläs Arja Makkonen.

Suomalaiset yritykset voisivat olla vieläkin aktiivisimpia Latviassa

Latvian sisäpolitiikka on ollut epävakaata aina maan uudelleen itsenäistymisestä vuodesta 1991 alkaen. Kuitenkin nykyhallituksen toiminta koronapandemiasta ja sen aiheuttamista haasteista huolimatta on ollut onnistunutta. Viiden puolueen koalitiohallitus on pysynyt koossa ja toiminnassa jo kaksi vuotta. Pääministeri Krišjānis Kariņš on kokenut neuvottelija ja kansainvälisesti arvostettu poliitikko. Hallituksen ensimmäinen tavoite, finanssisektorin kuntoon laittaminen, on saavutettu. Myös suuri aluehallintoprojekti, vähennys 119 kunnasta 42 kuntaan, astui voimaan vuoden alusta. Edelleen hallituksen uudistusprojektit aluehallinnossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa jatkuvat.

Arvioiden mukaan Latvian osuus EU:n elvytyspaketista on 1,65–2,2 miljardia euroa. Tämä raha käytetään alustavien suunnitelmien mukaan ilmastonmuutoksen vastaisten toimien sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon, digitaaliseen transitioon, terveydenhuoltoon, eriarvoisuuden vähentämiseen ja alueellisten erojen tasaamiseen sekä talouden kilpailukyvyn varmistamiseen ja tuottavuusuudistukseen. Myös oikeusjärjestelmää ja julkista hallintoa vahvistetaan.

Suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia on kestävässä energiatuotannossa; julkisen liikenteen kehittämisessä; jätehuollossa; kestävän metsäteollisuuden ja kiertotalouden kehittämisessä; 5G-ratkaisuissa; sairaaloiden modernisointihankkeissa sekä terveysteknologiassa ja -turvallisuudessa, sanoo Suomen Latvian suurlähettiläs Riitta Korpivaara.

Latvian BKT:n ennustetaan laskeneen 4,7 prosenttia vuonna 2020, mutta sen uskotaan kasvavan 2,8 prosenttia vuonna 2021. Hotelli- ja ravintola- sekä kulttuuri- ja viihdeala ovat kärsineet eniten koronapandemiasta.
Suomen ja Latvian väliset suhteet läheiset ja mutkattomat. Yhteistyötä tehdään useilla aloilla ja eri organisaatioissa. Latvia on suomalaisille yrityksille lähimarkkina, jossa infrastruktuuri toimii ja jossa liiketoimintaympäristö on kilpailukykyinen. Suomella on valmiiksi vahva asema ja erinomainen maine Latviassa. Markkinamahdollisuuksia on useilla sektoreilla