Business Espoon Elinkeinofoorumissa patisteltiin tekoälypolulle

Tekoäly on teollisuuden neljäs vallankumous, kuvaili Business Espoon Elinkeinofoorumin pääpuhuja Nokia-taustainen teknologiavisionääri ja tekoäly-yrittäjä Tero Ojanperä.

Tekoäly muuttaa tapamme tehdä työtä ja mullistaa samalla myös työmarkkinoita. Se kerää dataa ja tekee yhteenvetoja, piirtää kuvia ja grafiikkaa sekä luo videoita ja säveltää musiikkia jo muutaman avainsanan pohjalta. Se auttaa suunnittelijoita laadukkaampiin ja parempiin lopputuloksiin, helpottaa juristien työtä sopimustekstien ja lakipykälien seulonnassa, tuo apua johtamiseen ja ottaa hoitaakseen monet perinteiset assistentin tehtävä.

”Tekoäly oppii koko ajan uutta. Emme tiedä, mihin kehitys päättyy”, Ojanperä tunnusti.

Samalla hän rauhoitteli kuulijakuntaa. Kovasta hypetyksestä ja kehitysvauhdista huolimatta isommat muutokset eivät konkretisoidu vuodessa tai kahdessa.

”Internetin tavoin tekoäly hiipii osaksi arkista toimintaympäristöämme. Se mahdollistaa asioita, joita emme vielä tässä vaiheessa osaa edes kuvitella, mutta jotka 10–20 vuoden päästä ovat meille itsestäänselvyyksiä. Ei meillä ollut Googlesta ja Facebookistakaan vuosituhannen vaihteessa juuri aavistusta”, Ojanperä totesi.

Kouluta tekoälyä ja opi myös itse

Mitä keskiverto pk-yrittäjän pitäisi tästä kaikesta sitten ajatella? Ja mikä tärkeämpää – miten tekoälyyn pitäisi omassa yrityksessä suhtautua?

Ojanperän mukaan tekoälyn kanssa kannattaa hieroa tuttavuutta epäröinnin sijaan. Jo muutama tunti Chat GPT:n tai Copilotin parissa auttaa näkemään, millaisissa asioissa siitä voisi olla konkreettista hyötyä.

Aloittaa voi vaikka omiin harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin liittyvistä teemoista. Kokeilemalla oppii varsin nopeasti muotoilemaan myös kysymykset tekoälyn vaatimalla logiikalla, mikä on avainasia sen käytössä ja kouluttamisessa.

”Tämän jälkeen voi miettiä, mitä rutiineja yrityksessä olisi siirrettävissä tekoälyn tehtäväksi, miten muutetaan työnkulkuja ja kuinka näistä vapautuva aika käytetään tuottavammin. Vielä tätäkin isompi juttu on se, jos tekoälyn avulla onnistuu luomaan kokonaan uudenlaisia tuotteita ja palveluja”, Ojanperä totesi.

Kammoksumisen sijaan kokeilemaan

Sama viesti nousi esiin myös Helsingin seudun kauppakamarin johtajan Saija Äikäksen moderoimassa paneelikeskustelussa. Siihen osallistuivat Ojanperän lisäksi Prönö Enterprisesin toimitusjohtaja ja yrittäjä Helene Auramo, Boostwith.ai:n toimitusjohtaja ja osakas Heikki Lehmuskoski sekä MimirFellowsin osakas Ghita Wallin.

”Kaikki lähtee siitä, että alkaa vain rohkeasti kokeilemaan ja katsoo, kuinka se toimii. Lisäksi kannattaa vaihtaa näkemyksiä ja pallotella ideoita myös muiden ihmisten kanssa. Tätä kanssakäymistä ja tiimityötä tekoäly ei korvaa”, totesi Auramo.

Myös Heikki Lehmuskosken mielestä tekoälyn käyttöä kannattaa treenailla ensin itsekseen, mutta samaan koukkuun on saatava mahdollisimman nopeasti myös muut avainhenkilöt.

”Sen jälkeen kannattaa miettiä yhdessä tai kysyä tarvittaessa joltain asiantuntijalta, missä kohtaa tekoäly voisi olla oikeasti avuksi. Sellainen voi olla esimerkiksi ERP, jonka käyttäminen on useimmille vaikeaa”, Lehmuskoski vinkkasi.

Tero Ojanperän tavoin hän korosti sitä, että avaintekijä ovat oikeat kysymykset ja sen myötä onnistunut kommunikointi tekoälyn kanssa.

Monet ovat pelänneet, että tekoäly tekee meistä laiskempia, kun sille voi sälyttää kaikki tylsät ja työteliäät rutiinit.  Ghita Wallin ei tätä kuitenkaan allekirjoittanut.

”Kun opimme kommunikoimaan tekoälyn kanssa, meille jää enemmän aikaa ajatteluun ja ideointiin”, hän totesi.

Suhdannesäässä luvassa kirkastuvaa

Dipolissa saatiin myös tiivis suhdannekatsaus Suomen talouden nykytilasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan valo alkaa kajastaa syksyn tullen.

”Konkurssitilastot ovat koholla etenkin rakennusalalla, mutta työllisyyden kannalta tilanne ei ole katastrofaalinen. Myös lomautukset ovat olleet koko maan tasolla varsin maltillisia”, Kangasharju muistutti.

Kotitalouksien ostovoima on niin ikään kehittynyt kohtuullisesti, vaikka taannoinen inflaatiopiikki taittoikin kasvua.

”Juuri nyt näyttää vielä heikolta, mutta tästä eteenpäin rikastumme taas. Palkat nousevat, työllisyys paranee, inflaatio on alhaalla ja korotkin tulevat kesällä laskemaan. Ensi vuonna kolmen kuukauden euribor voi pudota jopa alle kolmen prosenttiin”, Kangasharju ennusti.

Hän kannustikin yrityksiä säästämiseen sijaan investointien tielle. Velanpelosta olisi päästävä rohkeisiin kasvusteppeihin.

”Tässä meillä on hurja asenne-ero ruotsalaisyrityksiin. Ne uskaltavat investoida myös matalasuhdanteessa”, Kangasharju muistutti.

Heikon tuottavuuden ja ikääntymisen osalta istuvalla hallituksella on Etlan toimitusjohtajan mukaan realistinen tilannekuva. Myös linjaukset ovat olleet pääosin oikeita.

Ikääntymisen ja väestönkasvun kannalta Suomen tärkeimpänä pelastusrenkaana on maahanmuutto. Se on Kangasharjun mielestä ollut viime aikoina hyvässä, noin 60 000 tulijan vuosivauhdissa. Muun muassa laajamittainen sota on Ukrainassa on tuonut Suomeen maahanmuuttajia.

”Nyt maahanmuuttoa ollaan kuitenkin kiristämässä. Se on kova isku Espoolle ja etenkin Otaniemelle, joka on kasvun kannalta yksi Suomen kruununjalokivistä”, hän harmitteli.

Espoo on edelläkävijä

Espoon ja Otaniemen roolia yhtenä koko Suomen kasvun moottorina korosti myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Tämän kasvun siemeniä kylvettiin kuulemma jo hänen opiskeluvuosinaan 1980-luvulla teekkariyrittäjien Tyri-yhdistyksessä, jossa olivat Mäkelän lisäksi mukana muun muassa Risto Siilasmaa ja Mårten Mickos.

”Tyri-porukan silloiset saavutukset jäivät vaatimattomiksi, mutta tänä päivänä Espoo on edelläkävijäkaupunki. Otaniemestä on kehittynyt VTT:n, Aalto-yliopiston sekä alueella toimivien tutkimusyhteisöjen ja yritysten myötä kansainvälistä kärkeä oleva innovaatiokeskittymä, johon tuo oman lisänsä Naton Diana-yrityskiihdyttämö”, Mäkelä kertoi.

Espoo on kasvanut viime vuosina noin 8 000 asukkaan vuosivauhtia, mikä tuo mukanaan myös velvoitteita.

”Edelläkävijän on mietittävä taukoamatta, miten asioita voidaan tehdä paremmin, tehokkaammin ja kestävämmin. Parasta tulosta syntyy, kun asioita mietitään yhteistyössä yritysten kanssa”, kaupunginjohtaja totesi.