Havaintoja työuransa alkutaipaleella olevien nuorten uupumisesta

Viime aikoina olen huomannut, että yhä useampi akateemisesti koulutettu, työelämänsä alkutaipaleella oleva nuori on jo ehtinyt kokea uupumisen niin vakavana, että on joutunut sairauslomalle. Hyvää tässä on se, että he ovat päässeet asianmukaiseen hoitoon – kiitos hyvin toimivan työterveyshuollon – mutta ilmiönä tämä on erittäin huolestuttava. Kun lahjakkaat nuoret ovat uupuneet jo alkumetreillä, miten ihmeessä he jaksavat työelämässä eläkeikään saakka. Tämä on työnantajille tärkeä asia huomioitavaksi, sillä uupumiseen liittyvät sairauspoissaolot ovat usein pitkiä ja tulevat kalliiksi.

Olen tehnyt pitkän uran henkilöstöjohdon tehtävissä ja nähnyt toki uupumista erilaisissa yhteyksissä, mutta en tässä mittakaavassa nuorten aikuisten keskuudessa.

Mistä tämä kaikki johtuu?

Syitä on monia ja kyseessä on varmasti monen tekijän summa. Tekijät voivat liittyä työelämän ja / tai henkilökohtaisen elämän haasteisiin. Usein puhutaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Korona-aika on tuonut mukanaan omat lisähaasteensa. Joillakin työ on katkolla, joillakin sitä on taas ihan liiankin kanssa. Ne, jotka ovat siirtyneet etätyöhön, ovat toisaalta kokeneet vapauden tunnetta työjärjestelyjen suhteen, toisaalta työ- ja vapaa-ajan raja on saattanut hämärtyä. Työyhteisö on monilla muuttunut virtuaaliseksi, ja esimieskin on jossain kaukana linjojen päässä. Ihmiset kaipaavat toistensa tapaamista ihan livenä.

Maailma, jossa elämme, on muuttunut viime aikoina kiihtyvää vauhtia. Ilmassa on paljon epävarmuutta. Oma tulevaisuus saattaa olla sumun peitossa. Ympäristökysymykset ovat nousseet voimakkaasti esille. Moni nuori kokee ilmastoahdistusta eikä uskalla suunnitella esimerkiksi perheen perustamista.

Sosiaalinen media aiheuttaa omia haasteitaan. Näin sivustakatsojan roolista näyttää siltä, että nuorten pitäisi olla on-line lähes 24/7. Samalla pitäisi hoitaa työ mahdollisimman hyvin ja edetä uralla. Perhe, koti, kaverit ja harrastuksetkin vaativat oman aikansa. Niin työ kuin vapaa-aikakin vaikuttaa jatkuvalta suorittamiselta, josta sitten raportoidaan erilaisissa some-kanavissa niin, että lukijakin melkein hengästyy. Omaa brändiä pitää rakentaa, jotta menestyisi.

Ihmisten jaksamisen yksi kulmakivi on oman elämän hallinnan tunne. Se on nyt koetuksella.

Työelämässä ihmiset ovat mukana yksilöinä, omina persooninaan

Kaikkien, ja eritoten nuorten johtamisessa korostuu empaattinen, ihmisläheinen lähestymistapa ja mahdollisimman selkeistä tavoitteista sopiminen. Työhön perehdyttämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Esimiehen tehtävä on auttaa ja tukea henkilöstöään onnistumaan työssään. Myös työyhteisön tuki on kullan arvoinen. Muistetaan kysyä toisiltamme: Miten menee? Miten voit? Tarvitsetko apua? Välitetään toisistamme aidosti. Ihminen kaipaa tukea erityisesti pitkän poissaolon jälkeen.

Uupumisen merkkejä voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa. Siksi on tärkeää, että näinäkin aikoina esimiehillä ja työkavereilla on mahdollisuus ja aikaa keskustella, kysellä ja kuunnella toinen toisiaan. Luottamuksen ilmapiiriin kuuluu avoin vuorovaikutus. On ihan OK sanoa ääneen, jos tarvitsee apua. Samoin on OK sanoa, jos huomaa, että kaveri kaipaa apua. Välitetään ja puututaan asioihin ajoissa.