Helsingin keskusta vetovoimasimulaattorissa

Paljon on aiemmin käyty keskustelua keskustan kehittämistarpeista ja erityisesti liikennejärjestelyistä, kävelykaduista, raideliikenteen kehittämisestä ja keskustatunnelistakin. Keskustelu on ajoittain ollut vastakkainasettelua eri näkökantojen välillä. 

Nyt koronan aiheuttamien muutosten kautta elämme ikään kuin simulaatiota tilanteesta, jossa keskusta-alue ei olekaan yhtä vetovoimainen ja houkuttele ihmisiä töihin, viihtymään ja shoppailemaan samalla tavoin kuin on aiemmin totuttu. On siis hyvä pohtia asiaa tulevaisuuden – koronan jälkeisen ajan kannalta. 

Keskustan elinvoima perustuu monipuoliseen ja sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen. Kaupunki on suunniteltava siten, että se antaa jotain kaikille, niin asukkaille, turisteille, lapsiperheille, vanhuksille, kulttuurinnälkäisille, ostoskävijöille, yrityksille ja niiden työntekijöille. Sekoittuneen kaupunkirakenteen pitäisi olla elävä myös kaikkina kellonaikoina, vuodenaikoina ja viikonpäivinä. 

Keskustan elinvoiman kannalta erityisen tärkeää on saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla. Kaupan ja erityisesti päivittäistavarakaupan näkökulmasta tärkein asiakas on autoileva asiakas, jonka keskiostos on moninkertainen muilla kulkumuodoilla liikkuvaan nähden. Keskustassa asuvan väestön oma ostovoima ei riitä ylläpitämään alueen nykyisiä palveluita. 

Tulevaisuudessa Helsingin keskusta kohtaa aivan uuden tyyppisen tilanteen, kun keskustan ulkokehälle rakennettujen uusien alueiden vetovoima haastaa ydinkeskustan. Esimerkiksi Kalasatama, Tripla, Leppävaara ja Tapiola vievät jatkossa yhä isomman siivun kuluttajien kukkarosta, koska ne ovat keskustaa helpommin saavutettavissa. 

Nyt meillä kaikilla on korona päällimmäisenä asiana hoidettavana, mutta on hyvä myös huolehtia Helsingin keskustan vetovoiman palauttamisesta ja säilyttämistä myös koronan jälkeisessä maailmassa.