Helsingin seudun yritykset odottavat tulevalta hallitukselta vaikuttavaa metropolipolitiikkaa 

Sosialidemokraatit alleviivasivat kampanjassaan aggressiivista vasemmisto-oikeisto-blokkijakoa ja muista isoista puolueista kaukana olevaa talouspolitiikkaa, mikä johti pääministerivastuuta kantaneelle puolueelle täysin poikkeukselliseen vaalivoittoon (43). Tästä vastakkainasettelusta saivat tuta vihreät ja vasemmistoliitto, jotka kuuluvat vaalien suuriin häviäjiin keskustan lisäksi.

Etukäteen vahva hallitusvaihtoehto on kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitio, jota täydentävät ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. Tällä kokoonpanolla hallituksessa olisi 109 edustajaa, josta puhemiehen tehtävä söisi yhden paikan. Syntyy riittävä enemmistö, vaikka puoluevaihdoksia kauden tultaisiin näkemään. Toinen päävaihtoehto on sinipuna, jossa kokoomuksen ja sosialidemokraattien ympärille saadaan rakennettua tukeva enemmistö. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto on epätodennäköinen, vaikka Sanna Marin ilmoitti jättävänsä puheenjohtajan tehtävän syyskuussa – niin kaukana ovat puolueiden talouslinjaukset.

Uudellamaalla ja Helsingissä on nyt 60 kansanedustajaa, joista suurimmat puolueet ovat järjestyksessä kokoomus (17 paikkaa), sosialidemokraatit (13), perussuomalaiset (9), vihreät (7), vasemmistoliitto (5) ja ruotsalainen kansanpuolue (4). Kaupunkikehittämisen näkökulmasta jakauma ei ole huono, mutta paljon riippuu siitä, mikä on lopullinen hallituksen kokoonpano. Oppositiosta on tunnetusti erittäin vaikea vaikuttaa suuriin linjauksiin.

Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat eivät ole menneinä vaalikausina niittäneet mainetta vahvoina metropolipolitiikan toteuttajina, vaan pikemmin päinvastoin. Se näkyy muun muassa alueen liikenneinvestointien, vieraskielisen väestön ja korkeakoulutuksen selvästi alimitoitettuina valtionosuuksina ja resursseina. Pienissäkin, muutamien miljoonien kokoisissa asioissa tuntuu siltä, että hallituspuolueiden pääkaupunkiseudun edustajat unohtavat pitää puoliaan. Niin kävi myös edellisessä budjettiriihessä esimerkiksi työperäisen maahanmuuton Talent Boost -rahoituksen osalta, joka käytännössä vedettiin lähes nollille Uudenmaan osalta. Näin silti, vaikka Uudellamaalla on yli puolet maan vieraskielisistä.

Toivotaan, että alueemme kansanedustajat löytävät vihdoin tällä vaalikaudella toisensa myös Helsingin seudun kysymyksissä kuten Kauppakamarin, Uudenmaan liiton ja Pääkaupunkiseudun kaupunkien järjestämissä Metropoliareenoissa monet kansanedustajaehdokkaat ääneen ajattelivat. Uusimaakin on alue, jota täytyy hoitaa, jotta syntyy innovaatioita, TKI-panostuksia ja yrityksiä. Uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia ei synny, jos Uudenmaan rahoitusta siirretään lisääntyvissä määrin muualle valtakuntaan. Suuria tai pieniä asioita, hallituksessa tai oppositiossa, alueemme kansanedustajilta tarvitaan nyt asennemuutosta ja kykyä tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen myös Uudenmaan kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet vauhdittavat yritysten ja Helsingin seudun menestystä

Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteissa on 10 haastetta, joiden ratkaisuiksi on luotu 32 toimenpidettä. Näiden lisäksi Uudenmaan liitto ja Pääkaupunkiseudun kaupungit odottavat näkevänsä hallitusohjelmassa metropolipolitiikan toimenpideohjelman, jota voimme yhdessä lähteä toteuttamaan.  

Oli hallituksen kokoonpano mikä tahansa, Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteiden pääteemoja ovat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, työperäisen maahanmuuton yrityspalveluiden ja Suomen houkuttelevuuden parantaminen, seudulle tärkeiden maankäyttö- ja liikennehankkeiden edistäminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten (TKI) lisääminen.

Osaavan työvoiman saatavuus on kaikkien yritysten ja työnantajien yhteinen suuri huoli. Siihen täytyy löytää toimivia keinoja, joita onneksi on olemassa, jos vain päätöksiä saadaan aikaiseksi. Osaajapulan ja kohtaanto-ongelman selättämiseksi pitää hyödyntää koko koulutusjärjestelmän mahdollisuudet sen lisäksi, että työperäistä maahanmuuttoa on isosti lisättävä. Kansliapäälliköiden ja Anita Lehikoisen johdolla esittämä tavoite korkeakouluttaa 70 prosenttia väestöstä vuoteen 2030 mennessä on järkevä suunta. Koulutustasoja ei saa kuitenkaan laittaa vastakkain, vaan uuden hallituksen on huolehdittava siitä, että ammatillista koulutusta hyödynnetään jatkuvassa oppimisessa ja yritysten osaamistarpeisiin vastaamisessa nykyistä paremmin. Tähän yhtälöön on liitettävä julkiset työ- ja elinkeinopalvelut, jotka siirtyvät kunnille työllisyysalueille vuonna 2025. 

Alla Helsingin seudun kauppakamarin tavoitteista 10 toimenpidettä, joilla parannettaisiin koko Suomen, Uudenmaan ja siellä toimivien yritysten kilpailukykyä:

• Uudenmaan korkeakoulut tarvitsevat pikaisesti uusia korkeakoulupaikkoja, jotka rahoitetaan täysimääräisesti. Nyt liian monet alueen nuoret jäävät ilman koulutuspaikkoja ja yritykset jäävät vaille myös tarvittavia tekijöitä ja osaajia. Ongelma on rakenteellinen ja se on jatkunut pitkään.

• Oppisopimuksen nykyistä laajempi hyödyntäminen nuorten koulutusmuotona edellyttää oppisopimuksen palkkakustannusten pienentämistä porrastamalla palkka osaamisen mukaan.

• Kehitetään yrityksille ja oppilaitoksille rekrytointi- ja työelämäkiihdyttämö, jonka kautta välitetään ennen opiskelujen alkua, opiskelujen aikana ja valmistumisen jälkeen harjoittelu- ja työpaikkoja kansainvälisille opiskelijoille yli perinteisten hallintosiilojen ja yksityissektorin palvelua hyödyntäen. Kiihdyttämöä pilotoitaisiin metropolialueella osana International House Helsinki -palvelua, mutta se soveltuisi käyttöön koko Suomessa ja globaalisti.

• Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen koulutusta vastaavalle alalle korkeakoulujen rahoituskriteeriksi.

• Jos kolmansista maista tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta ei voida vieläkään luopua, käynnistetään Uudenmaan alueella kokeilu, jossa luovutaan saatavuushankinnasta kahden vuoden määräajaksi.

• Vähennetään kaupan sijainnin ohjausta huomattavasti koko maankäytön suunnittelujärjestelmässä.

• Valtion tulee edistää täydennysrakentamista ja purkavaa lisärakentamista sääntelyä purkamalla ja muuttamalla.

• Valtio sitoutuu Helsingin seudun MAL 2023-suunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen sekä rahoittaa valtion väyläverkon investoinnit ja merkittävän osan metropolialueen metro- ja pikaraitiotieinvestoinneista.

• Luovutaan alueellisten ruuhkamaksujen mahdollistavan lainsäädännön valmistelusta. Kyseessä olisi Helsingin seudulle ylimääräinen alueellinen vero, joka nostaisi entisestään logistiikan kustannuksia ja vaikeuttasi työvoiman liikkuvuutta.

• Tehostetaan ulkomaisen rahoituksen kotiuttamista korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten ja kaupunkien TKI-toimintaan. Pilotoidaan Helsingin seudulla palvelua, joka tukee hakujen valmistelua, hakemuksia tukevaa verkostoitumista ja hakuprosessia tavoitteena lisätä voitettua rahoitusta seudun TKI-ekosysteemille.

Markku Lahtinen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari