Pia Pakarinen on Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajalta: Suomi tarvitsee metropolipolitiikkaa

Metropolialueen erityishaasteet eivät seudun merkityksestä huolimatta ole viime hallituskausina saaneet ansaitsemaansa huomiota. On aika saada metropolipolitiikka keskiöön ensi kaudelle laadittavassa hallitusohjelmassa.

Helsingin seudulla, jonka maapinta-ala on vain 1,2 % koko maasta, asuu 28 % Suomen väestöstä, sijaitsee 33 % maan työpaikoista ja tuotetaan 37 % maan bruttokansantuotteesta. Jos veturi yskii, se vaikuttaa koko Suomeen.

Helsingin seudun haasteet poikkeavat muun Suomen haasteista. Osaajapula näkyy kipeimmin juuri täällä.

Tarvitsemme tekijöitä ulkomailta, mutta samalla uusien tulokkaiden kotouttaminen ja kouluttaminen vaativat panostuksia. Seudun asukasmäärän kasvu edellyttää uusia palveluja ja valtavasti uutta infraa. Seutumme elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusala ja kulttuuripalvelut ovat vasta toipumassa pandemian kurimuksesta.

Syyskuussa julkaistun kauppakamarikyselyn mukaan 71 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Lähes puolet (48 %) kertoi osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksen kasvua tai liiketoiminnan kehittämistä vähintäänkin jonkin verran. Työvoiman saatavuusongelmien ratkaisemiseen tarvitaan paitsi työperäisen maahanmuuton esteiden poistamista, myös osaajaperusteisen maahanmuuton aktiivista kiihdyttämistä Helsingin seudulle kohdennetuin kokeiluin.

Syksyn budjettiriihessä vastattiin osaajapulaan lisäämällä opiskelijapaikkoja itäisen Suomen korkeakouluihin ja varauduttiin käynnistämään Pohjois- ja Itä-Suomessa alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu helpottamaan harvaan asuttujen alueiden ja maaseutukuntien työvoimapulaa. Korkeakoulujen aloituspaikkojen suhde toiselta asteelta valmistuvien määrään on kuitenkin Uudellamaalla muuta maata heikompi, vaikka noin 30 prosenttia koko maan työpaikoista sijaitsee täällä.

Vahvuutemme verrattuna muihin Itämeren alueen metropoleihin liittyvät teknologiateollisuus- ja startup-vetoiseen innovatiivisuuteen, mutta meillä on kehitettävää erityisesti tuottavuudessa, innovaatiokyvykkyydessä ja niihin oleellisesti liittyvässä nettomaahanmuutossa. Helsingin seutu on verrattuna Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Malmöön, Göteborgiin ja Osloon ainoa, missä asukaskohtainen bruttokansantuote laski 2010-luvulla.

Helsingin seudun erityishaasteet ansaitsevat hallitusohjelmaan tälle alueelle kohdennettuja ratkaisuja, jotka varmistavat, että maan metropolialue pystyy kilpailemaan muiden metropolien kanssa osaajista ja investoinneista. Se hyödyttää koko maata. Koko Suomi tarvitsee menestyäkseen metropolipolitiikkaa.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari


Lue myös

Toimitusjohtajalta: Huoltotunnelin uudistaminen olisi win-win-win-ratkaisu Helsingin ydinkeskustalle

Helsingin ydinkeskustassa käy päivittäin 80 000 ihmistä vähemmän kuin ennen pandemiaa....

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

1. Ulkomaalaislain muutosehdotuksessa esitetyt suoja-ajat työntekijöiden työttömäksi jäämisen yhteydessä ovat liian...

Toimitusjohtajalta: Suomi jälleen koulutuksen mahtimaaksi

Suomen loistava Pisa-tulevaisuus uhkaa kuitenkin jäädä historiaan. Pisa-tulokset ovat heikentyneet jo pitkään. Suomi kuului kärkikastiin OECD:n vuodesta...