Johtaja johtaa ihmisiä myös digiaikana

Digitalisaatio mullistaa monen toimialan bisnesmalleja ja vaatii johtamiselta uudenlaista otetta, mutta millaista? Tätä asiaa pohditaan nyt yritysten johtoryhmissä.

Johdon konsultti ja viestintäasiantuntija Jukka Saksi on havainnut, että digiaikana tarvittavasta johtamisesta on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä.

– Yleinen harhaluulo on, että digiajan johtaminen olisi vain teknologian johtamista, vaikka kyse on ennen muuta yrityksen arvojen ja kulttuurin johtamisesta. Digiajan murros on paljon muutakin kuin teknologiaa. Siksi se koskettaa kaikkia yrityksiä, Saksi sanoo.

Hän korostaa, että digiaikanakin johtaja johtaa ihmisiä – ei laitteita, sovelluksia tai algoritmeja. Jatkossakin lähtökohtana on, että sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö on yrityksen arvokkain voimavara.

– Teknologia on vain työkalu. Ihminen on jatkossakin kuskin paikalla.

Uudenlainen ote johtamiseen

Saksin mielestä digiaikana johtajien on oltava entistä parempia ihmisjohtajia. Työntekijöitä on osattava motivoida ja sitouttaa oikealla johtamisella ja kannustimilla.

Tulevaisuudessa johtamisessa korostuu vuorovaikutteisuuden ja empatian tarve. Esimies näyttää suuntaa, mutta hänen on myös ymmärrettävä työntekijöiden erilaisia tarpeita ja annettava heille mahdollisuus onnistua työtehtävissään.

Saksin mukaan perinteinen johtaminen on perustunut pitkälti kontrolliin. Johtaja haluaa, että hän pystyy hallitsemaan kaikkea, esimerkiksi viestintää.

– Jokaisen johtajan kannattaa pikkuhiljaa luopua ajatuksesta, että hän pystyisi kontrolloimaan kaikkea. Digitaalisten alustojen ja sosiaalisen median myötä kukaan ei voi enää hallita esimerkiksi sitä, mitä yrityksestä, palveluista, työntekijöistä tai johtajista puhutaan.

Saksin mielestä näissäkin asioissa on hyvä käydä keskustelua henkilöstön kanssa ja laatia esimerkiksi yhdessä pelisäännöt somen käytöstä yrityksen asioissa.

– Tärkeintä on rakentaa sellaista kulttuuria, jossa kannustetaan olemaan samaan aikaan sekä rohkea että vastuullinen. Ihmiset arvostavat, jos heidän harkintaansa luotetaan.

Ovi irti kulmahuoneesta

Jukka Saksilla on viestintä- ja tutkimusyritys Johtaja on Media!, joka sai alkunsa hänen väitöskirjastaan. Finanssialan toimialamurrokseen keskittynyt tutkimus nosti esiin läpinäkyvyyden ja luottamuksen merkityksen johtamisessa.

– Mahdollisimman avoin viestintä on oleellista. Kulmahuoneen ovi kannattaa ottaa pois kokonaan, mutta toisaalta viestintä ei ole johtajan yksilösuoritus. Se on koko tiimin asia.

Saksi sanoo, että perinteisiin johtamis- ja viestintätapoihin tottuneille johtajille digiaika vaatii ajattelutavan muutosta.

– Ennen ajateltiin, että tiedon panttaaminen on valtaa. Nyt tiedon jakaminen on valtaa, eikä mitään voi oikein enää peittää. Johtajilta vaaditaan uskallusta olla mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä.

Saksi on havainnut, että uusi teknologia voi tuntua johtajasta vieraalta ja hieman pelottavaltakin asialta. Hän kannustaa kuitenkin seuraamaan teknistä kehitystä ja pohtimaan, kuinka uusia digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää yrityksessä.

– Tässäkään asiassa kaiken viisauden ei tarvitse löytyä johtoryhmästä. Johtajan kannattaa luottaa työntekijöiden asiantuntemukseen, sillä päivittäistä työtä parantavat pienet innovaatiot lähtevät usein eturintamasta eli henkilöstöstä.

Digiaikaan kuuluu tekniikan vauhdikas kehitys. Saksi toivoo yrityksiin kulttuuria, jossa rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita.

Johtajuus perustuu arvoihin

Saksin mielestä arvot ovat digiaikana hyvän johtajuuden kivijalka. Niiden avulla yritys voi erottautua kilpailijoistaan ja perustella tekemiään päätöksiä. Arvojen kautta johtaminen vahvistaa luottamusta ja antaa tekemiselle vahvan tarkoituksen.

– Yrityksen arvot ja kulttuuri nostattavat aina tunteita. Ne joko sitouttavat henkilöstöä tai vieraannuttavat heitä yrityksen tavoitteista.

Saksin havaintojen mukaan yleinen ongelma on, että yrityksen arvoja ei ole mietitty syvällisesti koko henkilöstön kesken. Arvot saattavat olla johtoryhmän laatima lista kauniita ajatuksia yrityksen nettisivuilla, mutta yrityksen arjessa ne eivät näy.

Saksin mukaan etenkin moni nuori työntekijä edellyttää, että yrityksen arvot vastaavat hänen omaa ajatusmaailmaansa. He edellyttävät, että kaikki saavat osallistua ja kokea tekevänsä merkityksellisiä asioita.

– Monien tutkimusten mukaan työn merkityksellisyys on paljon tärkeämpi kuin vaikkapa palkka.

Saksi huomauttaa, että varsinkin nuoremmat sukupolvet ajattelevat työpaikkaa isona tiiminä. Siinä jokaisella on oma roolinsa, mutta kaikki ovat ihmisinä samalla viivalla johtajia myöten.

– Pelkän aseman kautta johtaminen kannattaa heittää roskakoriin, sillä etenkään nuoret eivät tätä arvosta. He arvostavat yhdessä tekemistä, jossa luodaan työpaikan pelisäännöt ja arvomaailma.

Digiajan johtajan muistilista

  1. Digiajan johtaminen ei ole teknologian johtamista. Se on ennen muuta ihmisten, arvojen ja kulttuurin johtamista.
  2. Varmista, että yrityksesi johto ymmärtää robotiikan ja tekoälyn vaikutukset työhömme. Ei tarvitse itse osata koodata, vaan hahmottaa kokonaisuuksia päätöksentekoa varten.
  3. Osallista henkilöstö ja hyödynnä heidän asiantuntemustaan. Kaiken viisauden ei tarvitse löytyä johtoryhmästä.
  4. Rakenna kokeilemisen kulttuuria. Päivittäistä työtä parantavat pienet innovaatiot lähtevät usein eturintamasta eli henkilöstöstä.
  5. Tee yrityksestäsi media. Viestintää kannattaa ajatella strategisena asiana, sillä läpinäkyvyys ja avoimuus vahvistavat yrityksen mainetta. Viestintä ei ole johtajan yksilösuoritus, vaan koko tiimin asia.
Lue myös:

Kooste koronaan liittyvistä julkaisuista

Tilaa uutiset Verkkomediamme KauppakamariNYT pitää jäsenemme aina ajan tasalla. Kun tilaat ilmoituksen uutisen julkaisusta, saat nopeasti tiedon KauppakamariNYT:n uusista julkaisuista....

Digitaalinen johtaminen kehittyy

Digitaalisuus muuttaa työelämää vääjäämättä. Tämä on tuonut organisaatioihin ketteryyttä, ja nopeuttanut uuden oppimista. Max Moiseev on työskennellyt 11 vuotta kauppakamarin...
Edellinen artikkeli ”Osaamistarpeiden ennakointi entistä tärkeämpää” Seuraava artikkeli Kaupan ja palvelujen valiokunnan ensimmäisessä kokouksessa aiheena kilpailukyky ja hallitusohjelma