Johtamisen ajankohtaispäivä kannusti kyselemään, kuuntelemaan ja oppimaan

Helsingin seudun kauppakamarin jo perinteeksi muodostuneessa johtamisen ajankohtaispäivässä katsottiin tiukasti tulevaisuuteen, mutta järjestelyissä otettiin askeleita myös perinteisemmille poluille. Tapahtuma näet järjestettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksen tiloissa, jossa sitä saattoi seurata sekä paikan päällä että korona-ajalle tyypilliseen tapaan livestreamina.

Teemoissa pureuduttiin erityisesti tulevina vuosina johtajilta vaadittaviin ominaisuuksiin, joita ensimmäiseksi pääsivät listaamaan konsulttiyhtiö Deve Partnersin perustajat Jaana Palomäki ja Lilli Sundvik.

He korostivat etenkin tiimityön ja ihmisten johtamisen taitoja. Hyvällä johtajalla on myös kyky aistia ajoissa ilmapiirin sekä henkilöstön motivaation muutokset. – Hyvä johtaja on nokkela tiimipeluri, joka kysyy enemmän kuin vastaa, Palomäki ja Sundvik tiivistivät.

Palomäki muistutti, että johtajan keskeisenä tehtävänä on luotsata työyhteisöä läpi muutosten, joille ei tulevinakaan vuosina näy loppua. Samalla vaaditaan kuitenkin malttia ja ymmärrystä painaa tarvittaessa myös jarrua, jotta porukka pysyy mukana.

– Keskikokoisessa organisaatiossa isomman järjestelmämuutoksen jalkauttaminen kestää helposti 1–2 vuotta. Samaan aikaan on pystyttävä huolehtimaan siitä, että yrityksen arki pyörii ja liikevaihto säilyy vähintäänkin entisellä tasolla, hän totesi.

Anna ihmisille aikaa ja palautetta

Kokenut johdon konsultti muistuttikin, että muutoksen keskellä ihminen pelkää aina työnsä puolesta – kuinka minun käy ja opinko uusia asioita riittävästi.

– Aiemmin muutosprosesseissa mukana olleet puolestaan tietävät tulevan työmäärän ja saattavat pudottaa hanskat saman tien. Siksi henkilöstö on saatava mukaan alusta asti, Palomäki lisäsi.

Lilli Sundqvist korosti hänkin inhimillistä puolta. Henkilöstöön on tutustuttava, heille on annettavaa riittävästi aikaa muutoksen sisäistämiseen ja hyvät suoritukset on huomioitava positiivisella palautteella.

– Me emme ole multitaskaajia, vaikka niin väitetään. Kun ihminen saa keskittyä kunnolla omaan työhönsä, hän on myös innostuneempi ja sitoutuneempi, Sundqvist painotti.

– Ja johtajan on puolestaan hyvä kysyä itseltään, mikä voima on lopulta muutoksen takana, mikä saa työyhteisön sitoutumaan tulevaisuuteen ja olenko siihen myös itse valmis, hän lisäsi.

Johtaja voi olla ylpeästi amatööri

Myös keksijä, kirjailija ja futuristi Perttu Pölösen esityksessä korostuivat johtajan inhimilliset piirteet tärkeinä tulevaisuuden taitoina.

Teknisen osaamisen, mykistävän kielitaidon tai kliinisen päätöksentekokyvyn sijaan hän korosti muun muassa ajattelun, tarinankerronnan ja kommunikaation tärkeyttä. – Einsteinin aivoista ei ole paljon iloa, jos kukaan ei ymmärrä viestiäsi, Pölönen totesi.

Johtajan kannattaa välillä heittäytyä myös amatööriksi ja tunnustaa olevansa joistakin asioista niin sanotusti kuutamolla.
– Silloin oppii katsomaan asioita tuorein silmin. Samalla suostuu ja nöyrtyy siihen, että itsekin on välillä muiden opetettavana, Pölönen muistutti.

Futuristin mukaan ihmistä vievät jatkossakin eteenpäin tutut motivaattorit eli uteliaisuus ja kokeilunhalu – eikä työhönsä intohimoisesti suhtautuvaa ihmistä pysäytä mikään. – Hyvä johtaja ei käsittele ihmisiä henkilöstöresurssina, vaan on pitkäjänteinen, myötätuntoinen ja läsnä, Pölönen tiivisti.

Uteliaisuutta ja ketterää oppimista tähdensi myös tutkija ja konsultti Leenamaija Otala. Osaaminen vanhenee entistä nopeammin ja samalla korostuu kyky oppia uutta.

– Kilpailukyky syntyy osaamisesta, mutta kilpailuetu uuden oppimisesta, hän painotti. Otalan mukaan jatkossa uutta opitaan osana omaa työtä, ei enää työstä erillään. – Lisäksi ongelmia ratkotaan yhdessä työkavereiden kanssa ja samalla parannetaan omaa toimintaa, hän totesi.

Startupissa poljetaan kahta polkupyörää

Johtamispäivän aikana pureuduttiin myös hallitustyöskentelyn haasteisiin, joihin kuulijoita johdatti pitkän linjan hallitusammattilainen ja härkäpaputuotteista tunnetun Versofoodin hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen.

Hän kertasi Versofoodin kehityspolun, jonka myötä muutaman hengen startupista tuli yksi kotimaisen elintarviketeollisuuden menestystarinoista, joka nykyisin kasvaa ja kehittyy elintarvikejätti Raision suojissa.

Saarinen on omalla työurallaan ollut mukana monen kokoisissa yrityksissä. Startup-maailma ja sen hallitustyöskentely kuuluu kuitenkin olleen aivan oma lukunsa.

– Aloittavassa yrityksessä ei useinkaan ole palkattua henkilökuntaa, joten hallituksen jokaisen jäsenen omalla panoksella on todella iso merkitys, Saarinen totesi.

Hän kuvasikin hallitustyötä kahdella polkupyörällä ajamiseksi, jossa poljetaan yhtä aikaa sekä rahoituspuolta että kaupallistamista.

– Idea on usein helppo viedä tuotteeksi, mutta rahoituksen hankintaan on jo vaikeampaa löytää osaamista ja verkostoja. Usein lähdetään myös liikkeelle liian myöhään, Saarinen muistutti.

Kasvua mielivän pienen yrityksen on hänen mielestään uskallettava ajatella isosti – ja satsattava sen mukaisesti myös hallitustyöskentelyyn ja johtamiseen. Avainhenkilöiltä vaaditaan käytännön osaamista, mutta myös kykyä hahmottaa isompia kokonaisuuksia ja tulevaisuudenkuvia.

– Startupilla on oltava uskottava tarina, riittävät resurssit ja nimekkäitä tekijöitä taustalla. Silloin myös rahoittajat kiinnostuvat, Jos haluaa enemmän, on myös pakko panostaa, Saarinen evästi.

Hyvä kokous kiinnostaa ja katsoo eteenpäin

Hallituksen keskeistä roolia korosti omassa esityksessään myös sarjayrittäjä ja pääomasijoittaja Jyri Engström, joka osallistui tilaisuuteen etäyhteyksin Piilaaksosta.

Suomessa muun muassa älysormuksista tunnettuun Ouraan ja satelliittiteknologiaan erikoistuneeseen Iceyeen sijoittaneen Engströmin mukaan hallitusten kokouksissa keskitytään edelleen liiaksi kahvitteluun ja vanhojen raporttien perkaamiseen.

Sen sijaan aika pitäisi käyttää paljon tehokkaammin tulevaisuuden suunnitteluun.

– Itse lähetän kokouksen asialistan jo hyvissä ajoin kommentoitavaksi hallituksen jäsenille. Silloin toimitusjohtajan unettavaa esitelmöintiä ei tarvitse kuunnella enää kokouksissa, vaan keskustelu saadaan siellä heti käyntiin, Engström totesi.

Kokousagendalla hän pitää useimmiten samat vakioteemat eli yhtiön arvot, asetetut tavoitteet ja niiden toteuman, markkinoinnin ja asiakastyytyväisyyden, käteisennusteen, tuotteiden roadmapin sekä henkilöstön optiot. Kokouksiin voi välillä kutsua myös hallituksen ulkopuolisia tahoja, kuten työntekijöitä, asiantuntijoita tai asiakkaita.

– Se tuo istuntoihin ihan uutta näkökulmaa ja avaa silmiä. Parhaimmillaan kokouksia jopa odottaa, hän naurahti.

Entä millainen on hänen mielestään tulevaisuuden johtaja?

– Hyvä johtaja tekee päätöksiä, mutta ottaa myös virheistään opiksi. Hän pystyy vaihtamaan mielipidettä, kun saa asiasta riittävästi lisätietoa. Tätä kautta hän lisää luottamusta myös henkilöstön silmissä.

Tilaisuudessa valittiin Vuoden johtajaksi 2021 Scandic Hotels Oy:n toimitusjohtaja Aki Käyhkö.

Lue tiedote Vuoden johtaja Scandicin Aki Käyhkö puhuu vahvasti koko hotelli- ja ravintola-alan puolesta