Jukka Saksi: Aidot arvot edustavat vaikeitakin valintoja

– Arvojen merkityksen lisääntymisen huomaa siinä, minkälainen kriittinen tai kannustava keskustelu mediassa ja somessa alkaa, kun ihmiset peilaavat asioita ja yritysten toimintaa omiin arvoihinsa ja sitä kautta toisiin ihmisiin.

Johtaja on media! Jukka Saksi sanoo, että ihmiset ja etenkin nuoret tekevät enemmän valintoja arvojen pohjalta ja sillä tavalla arvoille syntyy valtaa.

– Ajattelumme lähtee nykyään enemmän arvoista kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, ja koronakriisi tulee kasvattamaan arvojen merkitystä entisestään. Uuden tilanteen myötä on nyt huomattu, että aidot arvot maksavat, hän sanoo.

Arvoilla ei ole arvoa, jos ne eivät tarkoita mitään

Saksi sanoo, että arvot mielletään helposti yleviksi mainoslauseiksi, jotka ovat abstrakteja ja kuulostavat itseä kehuvilta lausahduksilta ja jopa niin yleisiltä, etteivät ne tarkoita oikein mitään.

– Esimerkiksi jos yritys sanoo olevansa vastuullinen, niin on pakko huomauttaa, ettei yksikään organisaatio kerro olevansa vastuuton tai ettei se olisi vastuullinen. Tällä tavoin pohdittuna määritelmä ei tarkoita mitään, vaikka onkin hyvin ajankohtaista puhua itsestään vastuullisena toimijana, hän perustelee.

Jotta arvot ovat aitoja, niiden pitää edustaa valintoja ja oikeita valintoja, jotka senhetkisessä maailmassa tuntuvat oikeilta.

– Aidot arvot johtavat myös vaikeisiin valintoihin. Kriisi luo tilanteita, joissa on valittava vain huonoista vaihtoehdoista. Toisaalta kriisit tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia, joihin tulisi suhtautua avoimuudella, hän pohtii.

Yksittäinen työntekijä tuskin jakaa kaikkia organisaationsa arvoja

Meille on Suomessa iskostunut sellainen ajatus, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Saksi sanoo, ettei ole kuitenkaan realistista olettaa, että jokainen työntekijä jakaisi oman työyhteisönsä kaikki arvot.

– Jos yhteisöllä on vaikkapa kahdeksan arvoa, niin yksi ja sama ihminen ei oletettavasti jaa niitä kaikkia. Jokainen joutuu tekemään jatkuvasti kompromisseja ja punnitsemaan omia arvojaan suhteessa omaan toimintaansa ja muiden toimintaan. Sisäinen arvotyö on jatkuvaa, eikä se tule koskaan valmiiksi. Uskon, että jokainen joutuu valitsemaan itse omat arvonsa, hän punnitsee asiaa.

Saksin mukaan päästään jo pitkälle, jos organisaation henkilöstöllä on yhteinen näkemys yhteisistä ydinarvoista ja jos toimitaan yhdessä näiden arvojen mukaisesti. Se on myös lupaus sidosryhmille ja asiakkaille siitä, mitä yrityksessä halutaan heidän silmissään olla.

– Kyse on yhteisön omista arvoista, ja jos ne luodaan yhteisiksi modernilla tavalla, silloin yhteisö luo keskenään nämä arvot, joihin se haluaa uskoa. Halu jakaa yhteiset arvot edellyttää, että toiminta on hyväksyttävää, hän jatkaa perusteluaan.

Meille on tulossa koronakriisin myötä arvojohtamisen uusi aika

Saksi uskoo, että koronakriisi antaa tulevaisuudessa uuden merkityksen arvoille. Kriisi tulee muuttamaan arvokeskustelua ja lisäämään yhteisöllisyyttä: Ihmiset välittävät toisistaan ja haluavat auttaa. Koska tilanne koskettaa niin rikasta kuin köyhää, se on myös tasapuolistanut maailmaa.

– Havaitsen, että tyyli somessa on osittain rauhoittunut. Haukkuminen, naljailu ja kriittinen suhtautuminen ovat havaintojeni mukaan vähentyneet ja paheksunta epäeettisiä valintoja kohtaan lisääntynyt, hän toteaa.

Kriisitilanteissa me-henki, toisista välittäminen ja auttamishalu Saksin mukaan voimistuvat. Ihmiset jakavat vinkkejä ja pyytävät apua ja kertovat rohkeasti omista ongelmistaan.

– Toivon, että tämä arvomuutos jää pysyväksi ja tuo uutta ulottuvuutta arvojohtamiseen.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miltä tulevaisuus lopulta näyttää. Sen verran voi kuitenkin ennustaa, että ympäristö, vastuullisuus ja turvallisuus ovat jatkossa merkittävänä osana arvovalintoja ja laajempaa arvokeskustelua.

– Turvallisuuteen liittyen on myös oletettavaa, että tietynlainen varovaisuus tulee olemaan osa arkipäivää, koska ihmiset välttelevät esimerkiksi fyysistä kohtaamista tai kosketusta, johon on jo ehditty tottua kättelemällä tuttuja ja halailemalla niitä, jotka tuntuvat omaan verkostoon kuuluvilta.

Saksin mukaan on hyvä pohtia, pitääkö läheisyyttä tai hyvää mieltä osoittaa jatkossa jollain muulla tavalla kuin fyysisellä eleellä.

– Uskon, että niin sanallinen kuin kehollinen kommunikointi tulevat muuttumaan.
Tällöin tervehtimisen tavat ja osoitukset muuttuvat. On mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan meidän kulttuurimme kommunikointitapa osana muuta kulttuurimuutosta, hän sanoo loppuun.