Kauppakamarin finanssilounaalla ennusteltiin vaisumman kasvun vuosia

Suomen talous on ollut viime vuodet oivallisessa vedossa, mutta nyt taivaalle on nousemassa monia pilvenmuhkuroita. Niitä tuovat brexit-sotkun lisäksi muun muassa Italian taloushaasteet, Saksan teollisuuden alamäki, Ranskan rikkinäinen sisäpolitiikka sekä Yhdysvaltain ja Kiinan kireät kauppasuhteet.

Vientivetoinen Suomikaan ei ole näiltä maailmatalouden myrskyiltä suojassa. Yleinen epävarmuus on lisääntynyt, mikä kauppakamarin finanssilounaalla puhuneen Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan tuo aina hiekkaa talouden rattaisiin.

– Epävarmoina aikoina aletaan helposti jarruttaa ja siirtää investointeja, hän totesi noin 200:lle Aviacongress Centeriin saapuneelle kuulijalle.

Oman lisänsä tähän epävarmuuteen tuo sirpaleinen vaalitulos, josta on saatu esimakua monista muistakin maista – viimeksi Ruotsista ja Virosta. Samalla vahvan hallituksen kokoaminen on osoittautunut entistä mutkikkaammaksi.

– Ruotsissa hallitusta kasattiin liki viisi kuukautta ja vaikea taival taitaa olla nyt edessä meilläkin, Koskull ennakoi pari päivää ennen vaalisunnuntaita.

Edessä vaisumman kasvun vuosia

Hiljalleen synkentyvistä suhdanteista huolimatta Suomen talous on varsin hyvässä vedossa. Kovimmista bkt:n 2,5 – 3,0 prosentin kasvuluvuista on tultu alaspäin 1,5 prosentin tuntumaan, mikä on edelleen hyvää tasoa.

Edessä on hitaamman kasvun vuosia, mutta mihinkään lamaan emme tosiaankaan ole menossa.

– Nyt kannattaa uskoa ja toivoa parasta. Samalla on kuitenkin hyvä varautua myös pahempaan, von Koskull opasti.

Brexitiä pitkän linjan pankkimies tunnustaa seuranneensa hämmentyneenä. Yli 20 vuotta maassa asuneena hän vakuuttaa, ettei ratkaisu ole hyödyksi kummallekaan osapuolelle.

– Moni on myös miettinyt, mitä pankkimaailman keskuksena pidetylle Lontoolle tapahtuu brexitin myötä. Näillä näkymin painopiste siirtyy entistä enemmän muun muassa New Yorkin ja Shanghain suuntaan, von Koskull visioi.

Tulevien vuosien isoja globaaleja haasteita ovat myös muun muassa väestön ikääntyminen, teknologian alati kiihtyvä kehitysvauhti sekä ilmastonmuutos. Digitalisaatio ja mobiilipalvelut etenevät nekin vääjäämättä yhä uusille toimialoille.

Samalla jatkuvasta muutoksesta tulee pysyvä olotila. Kaiken kukkuraksi tuo muutosvauhti on moninkertaisesti aiempaa nopeampi.

– Samalla yritysten toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys, kyky hyödyntää alati kasvavia datamääriä, ketterät toimintatavat ja oma reagointinopeus, oikeat kumppanuudet sekä toiminta- ja toimitusvarmuus, von Koskull painotti.

Kiina muuttaa maailmanjärjestystä

Varovaista optimismia kuulijoihinsa valoi myös Nordean pääekonomisti ja Kiina-tuntija Tuuli Koivu. Talouden epävarmuus jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, mutta suoranaisia lamapilviä sinne ei ole nousemassa.

– Suomen kannalta on toki huolestuttavaa, jos tämä yleinen epävarmuus alkaa tosissaan nakertaa yritysten investointeja. Merkittävä osa viennistämme on edelleen erilaisia investointihyödykkeitä, Koivu totesi.

Samalla hän painotti, ettei nykyistä sumuista suhdannenäkymää, suurvaltojen kärjistyneitä kauppasuhteita ja jatkuvaa tullinokittelua ole syytä laittaa pelkästään Donald Trumpin syyksi. Epävarmuutta on ollut ilmassa jo pidemmän aikaa ja todellinen käänne oli Kiinan presidentin Xi Jipingin syksyllä 2017 pitämä puoluekokouspuhe, jossa hän ilmoitti maansa nousevan parissa kymmenessä vuodessa maailman innovatiivisimmaksi ja johtavaksi valtioksi.

Koivun mukaan se oli selkeä sävynmuutos aiempaan ja samalla viesti muulle maailmalle, että perinteisen markkinatalouden sijaan Kiina satsaa oman keskusjohtoisen järjestelmänsä kehittämiseen.

– Tässä suhteessa me olimme sittenkin turhan sinisilmäisiä, Koivu totesi.